Juttu tiivistettynä
Suomi tuskin liittyy Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lanseeraamaan Gazan rauhanneuvostoon, jos valtaosa EU-maista jättäytyy pois.
Näin arvioi Lähi-idän tutkija Timo R. Stewart.
– Suomessa on vanha ajatus, että on hyvä istua niissä pöydissä, joissa tehdään päätöksiä. Silti veikkaan, että Suomi pelaa nyt aikaa eikä ole etunenässä ryntäämässä joukkoon.
Trump ilmoitti viime viikolla ensimmäisistä nimityksistä rauhanneuvostoon, jonka on määrä valvoa Gazan jälleenrakennusta ja toteuttaa Trumpin 20-kohtaista Gazan rauhansuunnitelmaa.
Kutsukirjeen rauhanneuvostoon sai myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Näin Stubb kommentoi kutsua maanantaina Davosin talousfoorumin yhteydessä:
Rauhanneuvoston on määrä kokoontua ensimmäisen kerran Davosissa torstaina.
Tässä jutussa kerromme, mitä tällä hetkellä tiedämme Trumpin rauhanneuvostosta, ja miltä Suomen osallistuminen siihen näyttäisi kansainvälisellä areenalla.
Rauhanneuvostoon suhtaudutaan varauksella
Rauhanneuvoston perustaminen on osa Yhdysvaltojen kätilöimää Israelin ja Hamasin välistä aseleposopimusta.
Neuvoston toimintaan, rahoitukseen ja kokoonpanoon liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä.
Sen puheenjohtajana toimii Trump itse, ja neuvoston muut perustajajäsenet ovat Trumpin kutsumia valtiojohtajia.
Vastausta kutsuun miettivät tällä hetkellä esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on jo kertonut hyväksyneensä kutsun.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan kieltäytyi kunniasta.
Vastauksena Trump uhkasi Ranskaa kovilla tulleilla:
Rauhanneuvoston alaisuudessa toimii kaksi toimeenpanoelintä, joiden jäsenet ovat Trumpin lähipiiristä, liikemiehistä ja rauhanvälitykseen osallistuneiden arabimaiden edustajista.
Rauhanneuvostoon tai sen toimeenpanoelimiin ei ole kutsuttu yhtäkään palestiinalaista edustajaa.
Rauhanneuvoston alaisuuteen perustetaan komitea, jossa on palestiinalaisia asiantuntijoita. Se johtaa jälleenrakennusta.
Lisäksi perustetaan kansainväliset vakautusjoukot, joiden on määrä vastata Gazan turvallisuudesta Israelin vetäytyessä alueelta.
Toistaiseksi rauhanneuvoston kutsun ovat hyväksyneet ainakin Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kazakstan, Unkari, Uzbekistan, Marokko ja Argentiina.
Stewart sanoo, että nykyisenkaltaisella kokoonpanolla rauhanneuvosto voi vielä lässähtää.
– Kutsukirjeen hyväksyneitä maita on vielä aika vähän. Trumpin kannalta on noloa, jos suurin osa päätyy kieltäytymään.
Kilpailija YK:lle?
Trumpin rauhansuunnitelma on saanut kritiikkiä erityisesti siitä, että se painottaa voimakkaasti Israelin tavoitteita eikä ota huomioon palestiinalaisten vaatimuksia tai oikeuksia.
Konfliktin juurisyyt jäävät ratkaisematta.
Rauhanneuvosto törmää pian myös käytännön ongelmiin.
Stewart huomauttaa, että Israel hallitsee yli puolta Gazan kaistasta, ja Gazan asukkaat ovat ahtautuneet toiselle puolikkaalle.
Hamas on myös lujittanut valtaansa, eikä se ole näyttänyt merkkejä suostumisesta aseistariisuntaan. Aselepoa ei valvo paikan päällä yksikään riippumaton taho.
– Trumpin suunnitelma ei toistaiseksi näytä heijastuvan todellisuuteen kauhean vahvasti, Stewart sanoo.
Trumpin omalaatuisen ulkopolitiikan seurauksena syntyneellä rauhanneuvostolla on YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti Gazassa vuoteen 2027 asti.
Yksi asia pistää Stewartin mukaan kuitenkin silmään: rauhanneuvoston peruskirja ja rakenne näyttävät siltä, että Trump on luomassa kilpailijaa YK:lle muidenkin konfliktien ratkaisemiseksi.
– Tässä ei olekaan kyse pelkästään Gazasta. Neuvoston peruskirjassa ei haeta monenkeskeisen harmonian visiota, vaan se on vahvasti puheenjohtajansa johtama rakennelma, Stewart sanoo.
Stewart sanoo, että tässä tapauksessa rauhanneuvoston toimintaa olisi ”todella vaikeaa sovittaa Suomen linjaan”.
– Suomi on vuosikymmeniä nähnyt YK:n järjestönä, joka toimii maailmanrauhan eduksi, ja jossa kaikki valtiot voivat ratkoa konflikteja tasavertaisesti neuvotellen.
Myös Stubb kommentoi maanantaina Davosissa, että hankkeella pyritään paikkaamaan YK:n heikkoa rooli rauhanvälittämisessä.
– Pidän tätä hyvin valitettavana. Omasta mielestäni YK on paras organisaatio näitä tekemään, yhdessä liittolaistemme kanssa.