Juttu tiivistettynä
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki löytää hopeareunuksen myrskypilvestä.
Linnainmäen mukaan on myönteistä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei puhu nyt sotilaallisesta painostuksesta Grönlannin haltuunottamiseksi.
– On hyvä asia, että nyt puhutaan kaupasta ja taloudesta ainakin hetkellisesti, eikä sotilaallisesta voimankäytöstä.
Trump uhkasi lauantaina sosiaalisessa mediassa asettaa kymmenen prosentin tuontitullit Suomelle, Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Saksalle, Britannialle, Alankomaille ja Ranskalle helmikuun alusta alkaen. Kesäkuussa tullit nousisivat 25 prosenttiin.
Tullit jatkuisivat Trumpin mukaan, kunnes Yhdysvallat saa ostaa Grönlannin.
Pelissä Trumpin henkilökohtainen arvovalta
Linnainmäki uskoo, että Trumpin toiminnassa on kyse sekä Grönlannin strategisesta merkityksestä että hänen henkilökohtaisesta arvovallastaan.
– Trumpille on selvästi vaikea hyväksyä edes jonkinlaista vastarintaa aikeitaan kohtaan.
Suomi ja muut eurooppalaiset maat ovat lähettäneet yksittäisiä sotilaita Grönlantiin Naton kanssa yhteistyössä järjestettävään sotaharjoitukseen.
Tällä tavoin on haluttu liennyttää Trumpin esittämiä turvallisuushuolia. Trump näyttää kuitenkin ensisijaisesti tulkitsevan operaation vastalauseena Yhdysvalloille.
Tutkija myös muistuttaa, että Yhdysvallat on yrittänyt ostaa useamman kerran historiansa aikana Grönlannin.
Trump siis jatkaa maansa historiallista kaavaa, mutta hänelle on myös tärkeää henkilökohtaisella tasolla ”laajentaa Yhdysvaltoja ja tehdä siitä suuri”.
Trumpia haastetaan monesta suunnasta
Linnainmäki arvioi, että Trump on jättänyt tarkoituksella neuvotteluaikaa ennen tullien uhattua voimaantuloa ensimmäinen helmikuuta.
Tutkijan mukaan Trump saattaisi tyytyä lopulta jonkinlaiseen muuhun ratkaisuun kuin Grönlannin siirtymiseen kokonaan Yhdysvalloille. Tähän vaikuttaa se, että monet yhdysvaltalaiset ja grönlantilaiset vastustavat hanketta.
Grönlannissa ja Tanskassa järjestettiin lauantaina suurmielenosoitukset Trumpin aikeita vastaan. Grönlanti on ilmoittanut haluavansa pysyä osana Tanskaa, EU:ta ja Natoa.
Tuontitullien lisääminen ei ole Trumpille sisäpoliittisestikaan läpihuutojuttu. Tullien määrääminen kuuluu Yhdysvalloissa kongressille ja presidentti voi asettaa niitä määräajaksi ainoastaan poikkeustapauksissa.
Parhaillaan Yhdysvaltojen korkein oikeus punnitsee, ovatko presidentin viime huhtikuussa määräämät tuontitullit laillisia.
Nato joutui hankalaan tilanteeseen
Kiista aiheuttaa myös haasteita sotilasliitto Natolle, jossa kaikki päätökset tehdään yksimielisesti.
– Natolle tämä on erittäin kinkkinen kysymys. Yhdysvallat voi pitkälti ohjata Naton sisäisiä keskusteluja ja prosesseja sekä estää päätöksenteon halutessaan, Linnainmäki selittää.
Nyt kun Trump on kääntänyt puheen tulleihin ja kauppaan, tutkijan mukaan Nato pyrkii tekemään kaikkensa, ettei Grönlantin tilanne kärjistyisi riitaisan liittokunnan sisällä.
Linnainmäki muistuttaa, että niin Suomelle kuin monelle muulle eurooppalaiselle Nato-maalle suhde Yhdysvaltohin on edelleen kaikkein kriittisintä turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Siksi suhteesta pyritään pitämään kiinni viimeiseen asti.
EU:lta odotetaan yhtenäistä vastausta
EU:n puheenjohtajamaa Kypros on kutsunut jäsenmaiden edustajat hätäkokoukseen sunnuntaina.
Aiemmin sunnuntaina kahdeksan Trumpin tulliuhkausten kohteeksi joutunutta maata julistivat olevansa täysin solidaarisia Tanskaa ja Grönlantia kohtaan.
Linnainmäki uskoo, että Euroopan unioni vastaa Trumpin tulliuhkaukseen yhtenäisesti, mikä vaikuttaa merkittävästi neuvotteluasetelmaan.
– Se johtaa siihen, että Grönlannin sijaan joudutaan puhumaan paljon laajemmista asioista eli koko EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasuhteesta.
Linnainmäen mukaan tämä voi olla Trumpille ongelmallista, sillä hän tarvitsee hyviä kauppasuhteita EU:n kanssa erityisesti, jos Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä syntyy ongelmia.
Kumppanimaat auttavat Suomen asemaa
Linnainmäki näkee, että Suomen asema ei ole sen parempi tai huonompi kuin muidenkaan Trumpin tulliuhkausten kohteeksi joutuneiden Euroopan maiden. Meille on eduksi se, että uhkaus ei kohdistu esimerkiksi vain Pohjoismaihin.
– Tässä on isoja EU-maita ja myös Britannia mukana, mikä kertoo siitä, että on myös paljon enemmän muskelia neuvotella.
Suomi on pyrkinyt rakentamaan mahdollisimman tiivistä kahdenvälistä suhdetta Yhdysvaltoihin. Tässä tilanteessa siitä ei kuitenkaan ole välttämättä hyötyä.
– Jos tulee laajempia ongelmia Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteissa, ei Trump mieti, mitä Helsingissä ollaan mieltä, tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista toteaa.