Juttu tiivistettynä

CHUR Eurooppalaiset antoivat periksi viime kesän tullikiistassa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kanssa – antavatko tällä kertaa?

Tämä on tuhannen taalan kysymys, kun Trump yrittää jälleen kiristää eurooppalaisia tulleilla Grönlannin valtaamispyrkimyksissään.

Nyt Eurooppa on nimittäin valmistautunut. Viime kesänä EU-maat neuvottelivat valmiiksi tymäkän paketin, jota ne eivät uskaltaneet ottaa käyttöön.

Komissio piti tuolloin viisaana taipua Trumpin vaatimuksiin geopolitiikan rauhoittamiseksi ja yritysten toimintaympäristön vakauttamiseksi. Kumpikaan tavoite ei toteutunut.

Eurooppalainen avuttomuus on tähän asti lähinnä rohkaissut Trumpia. Se on jopa kypsyttänyt häntä aina suurempia yhteenottoja varten.

Sveitsin Davosissa alkaa maanantaina Maailman talousfoorumi, jonne Trump saapuu ennätyksellisen suuren avustajajoukon kanssa. Katso yllä olevalta videolta, mitä on luvassa.

Euroopalla on kymmenkunta korttia käytettävissään pelissä Trumpin Yhdysvaltoja vastaan. Listaamme niitä alla. Monien näiden toimien kustannukset olisivat kovat myös Euroopalle.

Kauppasopimus jäihin

Ensimmäinen vastatoimi liittyy juuri viime kesän kauppasopimukseen.

Trumpin lauantaisen uhkauksen jälkeen EU-parlamentti todennäköisesti jäädyttää sopimuksen ratifioinnin. Se tarkoittaa, että yhdysvaltalaisiin tuotteisiin ei sovelleta nollatulleja, kuten osapuolet ovat aiemmin sopineet.

Käsittelyn keskeyttämistä esittivät muun muassa parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange ja suurimman poliittisen ryhmän, konservatiivien EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber lauantaina.

Uusia kauppakumppaneita

Toinen ilmiselvä vastaveto on etsiä uusia kauppakumppaneita. EU:n viennistä yli 75 prosenttia suuntautuu muualle kuin Yhdysvaltoihin.

– Nyt vain pitää käydä entistä enemmän kauppaa sellaisten kanssa, jotka haluavat tehdä molempia osapuolia hyödyttäviä kauppasopimuksia, EU-komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila sanoo.

Juuri samoihin aikoihin Trumpin lauantaisen tulliuhkauksen kanssa EU:n edustajat olivat Paraguayssa allekirjoittamassa historiallista, jo 26 vuotta neuvoteltua Mercosur-kauppasopimusta.

Mercosurin kanssa syntyy maailman suurin kauppa-alue, jolla asuu yhteensä 720 miljoonaa ihmistä. Seuraavaksi komissio neuvottelee sopimuksia muun muassa Intian ja Australian kanssa.

Digijätit kuriin

Yksi kauppapoliittisia ”ydinaseita” olisi kiristää yhdysvaltalaisten digijättien toimintaehtoja Euroopassa. Vaihtoehtoja ovat näiden yritysten verotus, erilaiset toimintarajoitukset ja sakottaminen nykyistä helpommin.

Nyt Facebookin, Googlen ja Amazonin kaltaiset jätit toimivat Euroopassa maksamatta tänne käytännössä lainkaan veroja. EU-maista vain Ranska perii niiltä digiveroa.

Rajat tiedonsiirrolle ja vientiluville

Neljäs keino olisi rajoittaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tiedonsiirtoa. Sen seurauksena datan siirto maanosien välillä vaikeutuisi ja kallistuisi.

Tämä olisi järeä toimi, joka iskisi suoraan pilvipalveluihin, someen, mainontaan ja tekoälyyn.

Kokonaiset eurooppalaiset valtiot käyttävät nykyään Piilaakson yritysten tarjoamia pilvipalveluita. Sama riippuvaisuus toimii toisinkin päin. Digiyritykset itse ovat tarvitsevat EU-dataa bisneksissään.

Viidentenä vastatoimena on kaavailtu vientilupien kiristämistä strategisesti tärkeillä aloilla.

Näin esimerkiksi ilmailu- ja avaruusteknologian tai puolustusteollisuuden yritysten vienti Euroopasta Yhdysvaltoihin hankaloituisi. Amerikkalainen aseteollisuus on riippuvainen eurooppalaisista komponenteista.

Iskut Trumpin kannattajiin

Kuudes kortti olisi sulkea yhdysvaltalaiset yritykset pois eurooppalaisista julkisista hankinnoista – myös puolustusalalla. Vasta sitten, jos jotain tärkeää tuotetta ei olisi saatavilla Euroopasta, sen voisi hankkia Yhdysvalloista.

Seitsemäntenä toimena EU suunnitteli jo viime vuonna kohdennettuja tulleja ”poliittisesti arkaluonteisille” Yhdysvaltojen vientituotteille. Se tarkoittaa vastatulleja, jotka iskisivät juuri Trumpin kannattajiin republikaanien hallitsemissa osavaltioissa.

Listalla on tavanomaisia ​​maatalous- ja teollisuushyödykkeitä soijapavuista lihaan, tupakkaan, rautaan, teräkseen ja alumiiniin. Nämä alat ovat myös eniten riippuvaisia ​​Euroopan-viennistä.

Eroon tukikohdista ja velasta?

Miksi Yhdysvalloilla pitäisi edelleen olla pääsy tukikohtiin Euroopassa, jos se yrittää vallata itsenäisen alueen yhdeltä Nato-jäseneltä eli Tanskalta, diplomaatit Brysselissä kyselevät Politico-lehden mukaan.

Yhdysvalloilla on Euroopassa 31 pysyvää tukikohtaa, ja se saa tukea eurooppalaisilta merivoimilta, ilmavoimilta ja tiedustelupalveluilta.

EU voi myös kannustaa sääntelyllä eurooppalaisia sijoittajia siirtämään rahojaan pois Yhdysvalloista. Se voisi osoittaa julkisia varoja siihen, että Yhdysvaltojen valtionvelkakirjojen omistuksia vähennetään.

Euroopan unionin rahoituslaitosten hallussa on 1,5 tuhatta miljardia eli biljoonaa dollaria Yhdysvaltojen velkaa. Yhdysvallat on vielä paljon velkaantuneempi kuin Eurooppa.

Yrityksiä voitaisiin ohjata vähentämään dollarin käyttöä ja käymään kauppaa euroissa. Lisäksi Euroopassa voitaisiin kieltää Trump-myönteiset yhdysvaltalaiset kryptopörssit.