Juttu tiivistettynä
Tanskassaan ei tiedetä, mikä kansainvälisten joukkojen rooli on Grönlannissa.
Vanhempi tutkija Mikkel Runge Olesen Tanskan ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Tanskan hallitus ei ole kertonut, onko Nato-liittolaisten läsnäolosta Grönlannissa tarkoitus tulla pysyvää.
– Kiinnostava nähdä jääkö Grönlantiin pysyvästi joukkoja, tuleeko rotaatio vai onko kyseessä vain vierailu.
Suomi on lähettämässä ensi vaiheessa kaksi sotilasta Grönlantiin.
Ruotsi, Norja, Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Alankomaat ovat jo lähettäneet sotilaita. Esimerkiksi Ranskasta on saapunut ensi vaiheessa viisitoista sotilasta. Myös Kanadan ja Viron odotetaan osallistuvan.
Nyt aloitettavan operaation nimi on Arctic Endurance, ja se toteutetaan läheisessä yhteistyössä Naton kanssa. Tanskan mukaan kyseessä on sotaharjoitus.
– Yksi mahdollisuus on se, että järjestetään sarja sotaharjoituksia. Siinä tilanteessa uusia sotilaita tulisi aina paikalle, kun edelliset palaavat kotimaihinsa.
Olesen uskoo, että lähipäivinä saadaan lisää tietoa, minkälaiseksi operaatio Grönlannissa on muotoutumassa.
Katso alla olevalta videolta, miten Tanskan ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija kommentoi Nato-maiden operaatiota Grönlannissa:
Toteutetaan Naton puitteissa
Olesenin mukaan Nato-joukkojen läsnäolossa Grönlannissa ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista.
Jos joukot sen sijaan jäävät pysyvämmin Grönlantiin, on tilanne poikkeuksellinen.
Grönlannissa on järjestetty sotaharjoituksia, muun muassa Arctic Light viime syksynä, johon osallistui 500 sotilasta Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.
Tanska lisäsi sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa jo viime kesänä.
Tanskan mukaan kyseessä on sotaharjoitus.
Varmistetaan, etteivät Tanska ja Grönlanti jää yksin
Olesenin mukaan kansainvälisten joukkojen läsnäololla on useita tarkoituksia.
Ensinnäkin halutaan osoittaa, että Tanska ja sen eurooppalaiset liittolaiset ottavat Grönlannin turvallisuuden tosissaan.
Toisekseen kansainväliset joukot toimivat eräänlaisena kilpenä mahdollista Yhdysvaltain hyökkäystä vastaan.
Mikäli Yhdysvallat hyökkäisi, joutuisi se hyökkäämään myös eurooppalaisten liittolaismaiden sotilaita vastaa.
– Joukossa on esimerkiksi yksi sotilas Britanniasta. Hän ei voi tehdä paljon, mutta jos Yhdysvallat hyökkäisi ja hän haavoittuisi, olisi tilanne hyvin vakava ja vetäisi automaattisesti Britannian mukaan konfliktiin.
Tanska on hoitanut Grönlannin puolustuksen
Presidentti Donald Trumpin väite Venäjän ja Kiinan välittömästä uhasta ei Olesenin mukaan pidä paikkansa.
Ei ole myöskään totta, etteikö Tanska olisi hoitanut Grönlannin puolustusta.
Tanskan sotilaallinen läsnäolo Grönlannissa on keskittynyt ensi sijassa valvontaan ja tiedusteluun.
Venäläisille Grönlanti ja arktinen alue on ennen kaikkea väylä, jonka kautta on mentävä, jos haluaa esimerkiksi Atlantille tai Yhdysvaltoihin.
Tanska valvoo siitä syystä venäläisten lentokoneiden, sotalaivojen ja sukellusveneiden liikkeitä.
– Yhdysvallat on perinteisesti halunnut, että Tanska ja Grönlanti huolehtivat tutkavalvonnasta Grönlannin yllä, seuraavat venäläisiä pommikoneita, valvovat vesiväyliä ja seuraavat venäläisiä sukellusveneitä.
Näitä tehtäviä Yhdysvallat hoiti etenkin kylmän sodan aikana, mutta on sen jälkeen vähentänyt tukikohtiaan Grönlannissa.
Yhdysvalloilla on enää yksi tukikohta, Pituffikin tukikohta Grönlannin luoteiskolkassa.
Kiina kaukana Grönlannista
Olesenin mukaan Tanska ei ole havainnut merkkejä siitä, että Venäjä olisi hyökkäämässä Grönlantiin.
Etenkään Kiinalla ei näytä olevan sellaisia suunnitelmia jo ihan logistisista syistä.
Tästä syystä Tanskalla ei ole ollut pysyvästi joukkoja eri puolilla Grönlantia.
– Grönlanti on maailman suurin saari, ja olisi hyvin vaikea olla kaikkialla, eikä se ole ollut tarpeen.
Venäjällä on taloudellisia ja sotilaallisia intressejä arktisella alueella. Kiinan rooli sen sijaan on hyvin pieni Grönlannin suhteen.
Kiina on kaukana sieltä, eikä sillä edes olisi sotilaallista kykyä hyökätä Grönlantiin.
– Kiinan uhkakuva on kolmannen asteen teatteria Trumpilta, sanoo Olesen.
Kiina yritti saada jalansijaa Grönlantiin, Tanska esti
Kiina on sen sijaan pitkään yrittänyt lisätä vaikutusvaltaansa Grönlannissa investointien kautta kuten kaikkialla maailmassa.
Tanska on onnistunut estämään kiinalaisten hankkeet Grönlannissa.
Olesen kertoo esimerkin vuodelta 2018. Oli olemassa riski, että kiinalaisyritykset olisivat tulleet Grönlantiin päivittämään lentokenttiä.
– Tämä herätti huolta Kööpenhaminassa ja Washingtonissa. Tanska onnistui estämään hankkeen rahoittamalla Grönlantia.