Venäjän johto pyrkii ottamaan kaiken irti väitetystä droonihyökkäyksestä. Kremlin edustaja Dmitri Peskov kutsui tiistaina väitettyä hyökkäystä terroriteoksi.
– Se ei ole suunnattu vain presidentti Putinia vastaan henkilökohtaisesti, Peskov sanoi.
– Se on suunnattu myös Trumpia vastaan. Tarkoituksena on estää presidentti Trumpin pyrkimykset edistää rauhanomaista ratkaisua Ukrainan konfliktiin.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti maanantaina, että Ukraina teki maanantain vastaisena yönä hyökkäyksen 91 droonilla Novgorodin alueella yhteen Venäjän presidentin käyttämistä virka-asunnoista. Hänen mukaansa Venäjän ilmatorjunta tuhosi droonit.
Lavrov sanoi, että Venäjä vastaa hyökkäykseen sotilaallisesti. Hän sanoi sen vaikuttavan myös Venäjän neuvottelukantoihin.
Konkreettisia todisteita väitetystä hyökkäyksestä Venäjän ulkoministeri ei esittänyt.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kiistänyt hyökkäyksen ja sanoo, että Venäjä on keksinyt sen tekosyyksi murentaa neuvotteluja ja tehdä iskuja Ukrainan hallintorakennuksiin.
Dmitri Peskov sanoi, että kysymys todisteista pitää esittää Venäjän puolustusministeriölle.
Venäjä-asiantuntija Marko Eklund ihmettelee, mitä hyötyä Ukrainalle olisi ollut hyökätä Putinin virka-asuntoa vastaan juuri nyt.
Siviilikohteen omaiseen maaliin iskemisestä seuraa huonoa julkisuutta, ja erityisesti vaarana on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ärsyttäminen.
– Ukraina on tällä hetkellä hyvin riippuvainen Trumpin mielenliikkeistä. Vaikuttaisi älyttömältä, että Ukraina hyökkäisi tuollaista kohdetta vastaan, josta ei kuitenkaan saada mitään sotilaallista hyötyä, Eklund pohtii.
Venäjälle taas olisi edullista, jos Yhdysvaltain presidentti pahoittaisi mielensä Ukrainalle. Jos tämä oli Venäjän tarkoitus, Trumpin maanantaiset lausumat viittaisivat sen onnistuneen.
Näin Trump kommentoi väitettyä hyökkäystä:
Vahvasti suojattu virka-asunto
Putinilla on Valdaijärven rannalla Novgorodin alueella hulppea virka-asunto, jonka mailla sijaitsee useita rakennuksia. Venäläinen tutkiva Projekt-media on selvitellyt tutkimuksissaan Valdain residenssin oloja.
Eklund huomauttaa, että Putinin Valdain huvilalla on tunnetusti vahva ilmapuolustus. Sen alueella on ilmatorjuntarykmentti ja 60 kilometrin päässä siitä on hävittäjälentorykmentti.
Residenssin lähellä on muun muassa Pantsir-S-torjuntajärjestelmiä, jotka ovat hyvin tehokkaita drooneja vasta.
Sikälikin Putinin residenssi tuntuu Eklundin mielestä omituiselta kohteelta. Hänelle tulevatkin mieleen Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto vuonna 1939 perusteli sotaa Suomea vastaan.
Novgorodin kuvernööri on sanonut ilmatorjunnan pudottaneen alueella 41 droonia. Venäjän viranomaisten mukaan 49 droonia pudotettiin Brjanskin alueella ja vielä yksi Smolenskin alueella.
Ei ole tiedossa, millä perusteilla nämä eri alueilla alasammutut droonit olisivat olleet matkalla juuri Putinin virka-asunnolle.
Satelliittikuvassa näkyy Putinin residenssi Valdaijärven rannalla tämän vuoden marraskuussa:
Novgorodin alueella olisi muitakin kohteita
Jos Ukraina on tosiaan iskenyt drooneilla Novgorodin alueelle, kohteena ei ole välttämättä ollut Putinin virka-asunto.
Marko Eklund huomauttaa, että alueella on Venäjän asevoimien varastoja, varikkoalueita ja edellä mainittu hävittäjälentorykmentti, jossa on Suhoi-kalustoa. Sekin on saattanut olla kohteena.
Droonit ovat myös voineet olla matkalla Novgorodin alueen yli pohjoisemmaksi Venäjälle.
Venäjän presidentin edustaja Dmitri Peskov ei suostunut kertomaan, oliko Putin itse väitetyn iskun aikaan Valdain virka-asunnollaan.
– Jos Putin oli siellä ja isku oli tosiaan suunniteltu häntä vastaan, sehän olisi hyvin huolestuttava tieto venäläisille, koska silloin Ukrainan tiedustelu on pystynyt selvittämään ainakin sillä hetkellä, missä Venäjän presidentti liikkuu, Marko Eklund pohtii.
Avoimet lähteet eivät tue väitteitä hyökkäyksestä
Yhdysvaltalainen Institute for the Study of War -ajatushautomo kirjoittaa, että Ukrainan vahvistetuista drooni-iskusta löytyy yleensä materiaalia avoimista lähteistä: videoita ilmatorjunnan toiminnasta, räjähdyksiä, tulipaloja tai savupilviä lähellä iskukohteita, lausuntoja paikallisilta ja alueellisilta viranomaisilta ja raportteja paikallisista lähteistä tai mediasta.
Tiistaina artikkelin kirjoittamishetkellä julkisuuteen ei tiettävästi ollut ilmaantunut tällaista materiaalia.
Venäläinen oppositiomedia SOTA kertoo olleensa yhteydessä joihinkin Valdain kaupungin asukkaisiin, jotka asuvat lähellä Putinin residenssiä. SOTAn mukaan nämä eivät kuulleet ilmatorjunnan ääniä kyseisenä yönä.
– Jos siellä on tiputettu 40 droonia, niin siellä on kyllä taivaalle ammuttu vaikka minkälaista ampumatarviketta, eikä se ole voinut jäädä huomaamatta. Sekin herättää yhden kysymyksen, Marko Eklund sanoo.
SOTAn mukaan Ukrainan pohjoisrajalta lähetettyjen droonien olisi pitänyt lentää erityisen tiukasti suojatun ilmatilan kautta: matkalla on strategisten ohjusjoukkojen ja sotilasilmailun tukikohtia ja suljettuja alueita.
Näiden kohteiden yli droonit lentäisivät vain ihmeen kaupalla tai sotilasjohdon tarkoituksellisesti päästäminä, SOTA kirjoittaa.
Väitetty droonihyökkäys herättää siis enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.