Eurooppa tuntuu panneen hetkeksi tauolle Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin jatkuvan kehumisen. Julkisesti ja kulisseista on alkanut kuulua muutakin.

Suomen presidentti Alexander Stubb on viime viikkoina puhunut aiempaa karumpaan sävyyn siitä, että Ukrainassa ei välttämättä tule sellaista rauhaa kuin Eurooppa toivoisi.

Viime viikolla julkisuuteen vuodettiin Euroopan johtajien pienen piirin keskustelu, jossa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin sanottiin epäilleen, että Yhdysvallat voi pettää Ukrainan aluekysymyksissä. Macronin kabinetti kiisti puheet.

Stubbin kerrottiin sanoneen, että ”Volodymyriä” ei saa jättää yksin Yhdysvaltain neuvottelijoiden kanssa. Stubbin kanslia ei kommentoinut.

Ennen Euroopan suurten maiden ja Ukrainan keskustelua tiistaina Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi suhtautuvansa epäillen joihinkin Yhdysvalloista tulevien dokumenttien kohtiin.

– Jos tahdomme suojella Eurooppaa ei vain vihollisiltamme vaan myös liittolaisiltamme, jotka pettävät meidät, meidän on vahvistettava Eurooppaa, sanoi puolestaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa Euractiv-lehden mukaan Pariisissa, kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltojen tuoreesta turvallisuusstrategiasta.

Eurooppa on halunnut mukaan Ukraina-neuvotteluun ja tukee Ukrainaa. Nyt taustakeskusteluista on uutta sävyä: on asioita, joihin Eurooppa ei voi vaikuttaa.

Useiden lähteiden mukaan Yhdysvallat ei myöskään ole enää pitänyt Eurooppaa ajan tasalla, mitä Ukraina-keskusteluissa tapahtuu ja mitä Yhdysvallat ehdottaa. Euroopan tiedot tulevat Ukrainalta.

Yhdysvallat on vasta julkaistun turvallisuusstrategian mukaan huolissaan Euroopasta. Huoli ei kuitenkaan liity Venäjän uhkaan.

Yhdysvaltojen mielestä Euroopan demokratia ja sanavapaus luhistuu, ja Eurooppa on hävittämässä oman sivilisaationsa. Tämä johtuu Trumpin hallinnon mielestä erityisesti maahanmuutosta. Siksi Yhdysvallat epäilee, onko Euroopasta enää luotettavaksi liittolaiseksi, joka pystyisi ylläpitämään riittävän vahvaa puolustusta ja taloutta.

Nämä amerikkalaisten esittämät ajatukset eivät ole aivan uusia. Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance piti samanhenkisen provosoivan puheen Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa.

Nyt ajatukset kuitenkin on kirjattu viralliseen strategiaan.

Samoin kuin helmikuussa, Yhdysvaltojen strategia tukee Euroopan maiden patrioottisia eli vahvan kansallismielisiä puolueita, sillä ne edustavat heidän mielestään aitoa eurooppalaisuutta.

Jos tällainen viesti tulisi Venäjältä, sitä pidettäisiin Euroopan horjuttamisena ja sisäisenä hajottamisena. Nyt se tulee kuitenkin Yhdysvalloista, joka on liittolainen.

On epäselvää, mitä Yhdysvallat strategiapaperilla tekee. Jos se todella on strategia, sitä ei voi oikein ohittaakaan.

Trumpin hallinnon kuvaus Euroopasta on erikoinen, eikä se vastaa Euroopan kuvaa itsestään. Mutta todella erikoinen on myös kuvaus Venäjän, Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteesta.

Yhdysvallat sanoo Euroopan pitävän Venäjää olemassaolonsa uhkana. Venäjän uhkasta Yhdysvalloille paperissa ei puhuta.

Tulkinta on hyvin erilainen kuin Natolla, vaikka Yhdysvallat on sen vahvin ja vaikutusvaltaisin jäsen. Naton Washingtonin kokouksen julistuksen mukaan Venäjä on merkittävin ja suorin uhka liittolaisten turvallisuudelle. Yhdysvaltain linja on joko sisäisesti ristiriitainen tai sitten se on muuttumassa myös Naton suhteen.

Itsensä Yhdysvallat aikoo asettaa Venäjän ja Euroopan väliin välittäjäksi, jotta niiden välille ei syntyisi konfliktia.

Sama ajatus oli luettavissa pari viikkoa sitten Yhdysvaltojen 28-kohtaisesta rauhansuunnitelmasta Ukrainaan. Siinä Yhdysvallat esitti vuoropuhelua Venäjän ja Euroopan välille, jotta niiden välit eivät huononisi ja mahdollisesti johtaisi konfliktiin.

Vastakkainasettelun vähentäminen on tietenkin periaatteessa hyvä asia. Mutta sitä on vaikea vähentää ilman, että tekee myönnytyksiä Venäjälle. Ja siltä Yhdysvaltain esittämä asetelma on viime aikoina näyttänyt. Eurooppa ei tietenkään voi myöntyä tällaiseen. Se romahduttaisin Euroopan maiden ja Naton itsemääräämisoikeuden.

Yhdysvaltojen linja herättää hämmästystä ja huolta Euroopan pääkaupungeissa.

Samaan aikaan käytännön asiat, esimerkiksi puolustusyhteistyössä, tuntuvat rullaavan entisellään.

Lisävaloa voidaan saada Yhdysvaltojen puolustusstrategiasta ja katsauksesta yhdysvaltalaisjoukkojen sijoitteluun. Näitä odotetaan lähiaikoina.

Yhdysvallat toisti viime viikolla myös vaatimuksensa, että Euroopan on otettava vastuu omasta tavanomaisin asein tapahtuvasta puolustuksestaan. Tämän pitäisi Reutersin yhdysvaltalaislähteiden mukaan tapahtua jo vuonna 2027. Se olisi hyvin lyhyt aika hankkia huomattavasti lisää sotilaita ja asejärjestelmiä.

Ukraina-keskusteluissa on nyt menossa todellinen yritys, että sota loppuisi. Se ei lopu niin kauan, kun Venäjällä on halu sotia tai Ukraina ei tee valtavia myönnytyksiä.

Sillä välin Euroopan strategia on vahvistaa Ukrainaa, yrittää pitää yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja huolehtia siitä, että se pystyy tarvittaessa itse puolustautumaan, mahdollisesti ilman Yhdysvaltain apua.

Kuuntele myös: