Juttu tiivistettynä

Kambodžassa rajan lähellä perheet hakevat lapsia kotiin koulusta kesken koulupäivän ja kymmenettuhannet siviilit siirtyvät pois rajan tuntumasta.

Myös Thaimaan puolella kymmeniätuhansia ihmisiä on komennettu evakkoon Kambodžan vastaisen rajan tuntumassa olevilta alueilta.

Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan sunnuntaina alkaneen kriisin aloittamisesta.

Thaimaan ilmavoimat on tehnyt iskun sotilaskohteisiin Kambodžan puolelle. Thaimaa syyttää Kambodžaa raskaan aseistuksen tuomisesta rajalle ja kertoo yhden sotilaansa kuolleen tulituksessa. Kambodžan mukaan neljä siviiliä on kuollut ilmaiskussa.

Kerromme seuraavassa kriisin taustoja.

1) Mistä maat kiistelevät?

Mailla on yli sata vuotta vanha kiista rajan sijainnista.

Rajasta laadittiin sopimukset 1900-luvun alussa Siamin kuningaskunnan ja Ranskan Indokiinan (johon Kambodža tuolloin kuului) kesken.

Rajalinjan tarkasta paikasta syntyi pian erimielisyyttä.

Erityistä kiistaa on Preăh Vihéarin temppelistä rajalla. YK:n Kansainvälinen tuomioistuin Haagissa päätti sen kuuluvan Kambodžalle vuonna 1962, mutta päätös jätti temppelin ympäristön hallinnan epäselväksi, mikä on hiertänyt maiden välejä vuosikymmeniä.

2) Onko tämä ensimmäinen sotilaallinen konflikti?

Maat ovat ottaneet yhteen rajoitetusti useita kertoja aiemminkin.

Sotilaallisiksi iskuiksi kiista kärjistyi vuosina 2008–2011, kun Kambodža rekisteröi Preăh Vihéarin Unescon maailmanperintökohteeksi.

Vuonna 2013 Kansainvälinen tuomioistuin linjasi uudelleen temppelikiistan Kambodžan hyväksi.

Tänä vuonna jännitteet kiristyivät toukokuussa, kun kambodžalainen sotilas kuoli rajakahakassa.

Väkivalta kiihtyi heinäkuussa, jolloin viisi päivää kestäneessä yhteenotossa sai uutistoimisto Reutersin mukaan surmansa 48 ihmistä.

Kriisillä on ollut myös sisäpoliittisia seurauksia. Elokuun lopulla Thaimaan perustuslakituomioistuin poisti Thaimaan pääministerin, Paetongtarn Shinawatran virasta.

Shinwatra sekä Kambodžan entinen pääministeri, Hun Sen olivat keskustelleet puhelimessa kesäkuussa ja Shinawatra oli mielistellyt Hun Seniä muun muassa kutsumalla tätä sedäksi ja lupaamalla järjestää tälle mitä hän vain toivoo.

Puhelu vuoti julkisuuteen ja johti Shinawatran viraltapanoon.

Talouteen kriisillä on vaikutusta lähinnä matkailun kautta. Turistit karttavat kohdetta, joka on aseellisessa konfliktissa. Suomalaisten suosimat kohteet eivät sijaitse kiistanalaisen raja-alueen lähellä. Ulkoministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista rajan läheisyyteen.

3) Miksi aselepo ei pitänyt?

Aselepo on kariutunut Thaimaan vetäytymiseen sopimuksesta sekä molemminpuolisiin sopimusrikkeisiin.

Maat sopivat aselevosta heinäkuun kahakoiden päätteeksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painosti osapuolet neuvotteluihin uhkaamalla, että muussa tapauksessa Yhdysvallat lopettaa kauppaneuvottelut maiden kanssa.

Laajennettu aseleposopimus allekirjoitettiin Aseanin kokouksessa Kuala Lumpurissa Malesiassa lokakuussa, ja Trump paistatteli rauhantekijänä.

Raskaita aseita vedettiin rajan tuntumasta, mutta epäluottamus säilyi.

Thaimaa on syyttänyt Kambodžaa siitä, että se kylvää rajalle maamiinoja. Useita thaimaalaisia sotilaita on loukkaantunut niistä. Kambodža puolestaan protestoi, ettei Thaimaa ole edelleenkään luovuttanut 18:aa heinäkuussa vangitsemaansa kambodžalaissotilasta.

Thaimaa ilmoitti jo marraskuussa irtautuvansa aselevosta. Nyt aseleponeuvotteluissa välittäjänä toimivan Malesian pääministeri Anwar Ibrahim ehdottaa uusia neuvotteluja.

4) Kumpi on sotilaallisesti vahvempi?

Sotilaallisesti Thaimaa on selvästi vahvempi.

Maat eivät siis ole sodassa, vaikka rajayhteenotto onkin vakava.

Thaimaan armeija on iso ja hyvin varustettu, ja Thaimaan sotilasbudjetti on nelinkertainen Kambodžan sotilasmenoihin verrattuna.

Uutistoimisto Reutersin keräämien tietojen mukaan Thaimaan armeijassa on 245 000 henkeä, ja ilmavoimilla on liki 40 hävittäjää sekä kymmeniä helikoptereita. Kambodžan armeijassa on 75 000 sotilasta, hävittäjiä ei ole Reutersin mukaan lainkaan ja koptereita on 16.