Juttu tiivistettynä
Brasilian ilmastokokousta odotetaan vaikeassa tilanteessa.
Runsaan viikon kuluttua alkavaa kokousta varjostavat muun muassa epäilyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aikeista sabotoida neuvottelujen etenemistä sekä EU-maiden keskinäiset erimielisyydet omasta päästövähennystavoitteestaan.
Lisäksi YK:n muut, ympäristöön liittyvät kansainväliset neuvotteluyritykset ovat lähiaikoina kariutuneet.
Maailman maat ovat kuluvana syksynä yrittäneet sopia sekä muoviroskan että merenkulun päästöjen vähentämisestä. Molemmat sopimukset ovat YK:n alaisia ilmastosopimuksen tavoin.
Molemmat jäivät myös vaille sopua.
– Tämä antaa esimakua siitä, että mitä voi tapahtua Brasiliassa, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Multala edustaa Suomea Brasilian Belémin kokouksessa. Presidentti Alexander Stubb taas puhuu maailman johtajien huippukokouksessa ennen varsinaisten ilmastoneuvottelujen alkamista.
Vain kolmasosa maista toimittanut ilmastotavoitteen
Ilmastokokouksen pitäisi päättää tänä vuonna ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja siihen liittyvistä mittareista. Myös neuvottelu rahoituksen kaivamisesta köyhien maiden ilmastotoimiin jatkunee.
Summasta sovittiin viime vuonna Bakun ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa.
Varsinainen Pariisin ilmastosopimus sääntöineen on sen sijaan jo valmis.
Ennen Brasiliaan jännitettä aiheuttavat erityisesti maiden kansalliset lupaukset päästöjen vähentämisestä. Lupaukset eivät ole ainakaan toistaiseksi osa varsinaista kokousagendaa, mutta ne ovat keskeinen osa ilmastosopimusta.
Maailman maiden pitäisi kiristää kansallisia ilmastotavoitteitaan viiden vuoden välein. Tänä vuonna niiden pitäisi antaa lupaus päästöjen vähentämisestä vuodelle 2035.
Hiljattain julkaistun YK:n raportin mukaan vain kolmannes maailman maista on tähän mennessä ilmoittanut tavoitteestaan.
Vaadittava ilmastotavoite uupuu muun muassa EU:lta, joka on tavoitteesta yhä riitainen vain reilu viikko ennen ilmastokokouksen alkua. Suomi neuvottelee ilmastokokouksissa osana EU:ta.
EU:n yhtenäisyys on kokouksen onnistumisen kannalta keskeisempää kuin aiemmin, sillä Yhdysvallat vetäytyy Trumpin myötä Pariisin ilmastosopimuksesta.
Yhdysvallat ja EU ovat olleet ratkaisevia monen aiemman ilmastokokouksen sovussa.
EU päättää päästöjen vähentämisestä ensi viikolla
EU-maat ovat vääntäneet pitkään komission esityksestä vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.
Ilmastosopimuksen tavoitevuoteen 2035 mennessä taas EU laskee pyrkivänsä 66,25–72,5 prosentin päästövähennyksiin.
Uudesta ilmastotavoitteesta väännettiin viimeksi EU:n huippukokouksessa viime viikolla, mutta jäsenmaat eivät saaneet päästövähennystä kirjattua edes loppulauselmaansa. Keskustelua käytiin joustoista, joita eri maat vaativat osaksi tavoitetta.
EU:n ympäristöministerit aikovat päättää tavoitteesta vasta ensi viikolla ylimääräisessä kokouksessa.
Multalan mukaan muun muassa Ranska, Puola ja Italia haraavat yhä ilmastotavoitetta vastaan.
Suomi kannattaa 90 prosentin vähennystavoitetta, Multala sanoo.
– Meille on tärkeintä, että se luku pysyy siellä.
Trumpin pelätään sabotoivan
Neuvottelujen sujumista varjostaa myös Trump. Yhdysvaltojen ero ilmastosopimuksesta astuu voimaan virallisesti vasta ensi vuonna.
Trumpin aiemmalla kaudella neuvottelijat ovat olleet mukana kokouksissa, mutta merkittävää neuvottelujen vaikeuttamista ei heiltä ole nähty.
Nyt tilanne voi olla toinen.
– Saattaa olla, että Yhdysvalloilla olisi halua sabotoida neuvottelutuloksen aikaansaamista, Multala sanoo.
On kuitenkin yhä auki, lähettääkö Trump neuvottelijoita ilmastokokoukseen lainkaan.
Jos presidentti lähettäisi neuvottelijat paikalle vain sekoittamaan pakkaa, se olisi toisaalta myös viesti ilmastokokouksen painoarvosta, tulkitsee Ulkopoliittisen instituutin tutkija Karoliina Pietarila.
– Kokisin, että delegaation lähettäminen vain sabotoimaan olisi Trumpilta arvonanto kokousta kohtaan, ilmastoneuvotteluja tutkinut Pietarila sanoo.
Pietarilan mukaan maailman maiden yhteinen ilmastosopimus on pysynyt geopoliittisten jännitteiden keskellä yllättävänkin vahvana.
1,5 astetta ylittyi jo
Kiinalta odotetaan Brasiliassa ensimmäistä kertaa tarkkaa, numeerista päästövähennystavoitetta. Sellaista maa ei ole aiemmin jättänyt.
Kiina on kertonut hiljattain aikovansa vähentää 7–10 prosenttia päästöistään 2035 mennessä.
Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelinin mukaan maailman suurimman ilmastopäästäjän tavoite on riittämätön, vaikka toisaalta Kiina on myös aiemmin saavuttanut asettamiaan tavoitteita etuajassa.
Riittämättömyys ilmastotavoitteissa koskee kaikkia maailman maita.
Toistaiseksi tiedossa olevien päästövähennyslupausten perusteella maailma ei ole yltämässä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Maailman keskilämpötilan nousu ylitti 1,5 astetta ensimmäistä kertaa jo toissa vuonna 2024. Myös kaksi astetta on nykytiedoilla ylittymässä.
– Kyse siitä, voidaanko vielä palata sen alle, Nummelin sanoo.
Maiden ilmastotavoitteet eivät ole toistaiseksi varsinaisella kokousagendalla, vaikka ne ovatkin selkein osoitus ilmastosopimuksen onnistumisesta.
Nummelin mukaan paras lopputulema Brasiliasta olisi, jos maailman maat kuitenkin lausuisivat tavoitteiden riittämättömyydestä yksimielisesti.
EU:n tavoite on myös saada yksityiset yritykset mukaan köyhien maiden ilmastorahoitukseen. Julkinen raha ei siihen riitä.
Kuumuus, hirmumyrskyt, maastopalot ja tulvat koettelivat ihmisiä eri puolilla maailmaa, kun 1,5 asteen keskilämpötilannousu ylitettiin vuonna 2024:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.