Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti keskiviikkona täydet pakotteet kahdelle Venäjän suurimmalle öljy-yhtiölle, Lukoilille ja Rosneftille.
Pakotteiden tavoitteena on painostaa Venäjää lopettamaan hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Trumpin ilmoituksen vaikutus on kiinni siitä, miten Venäjän öljyn suurimmat ostajat eli Intia ja Kiina reagoivat.
– Se riippuu hyvin pitkälle siitä, miten toissijaisia pakotteita asetetaan ja seurataan, sanoo Venäjän energiapolitiikan asiantuntija Veli-Pekka Tynkkynen.
Grafiikka näyttää, kuinka suuren osan Venäjän raakaöljystä Intia ja Kiina ostavat:
Tynkkysen mukaan pakotteiden täysimääräinen noudattaminen lopettaisi yhtiöiden asiakkaiden öljyn ostamisen. Sillä olisi suuri vaikutus.
Tynkkynen on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Toissijaiset pakotteet tarkoittaisivat esimerkiksi sitä, että yritykset, jotka tekevät kauppaa pakotelistalla olevien venäläistoimijoiden kanssa joutuisivat rajoitteiden kohteiksi.
Myös venäläiseen öljyyn liittyvää rahaa käsittelevät pankit voisivat joutua toissijaisten pakotteiden piiriin.
Öljy on Venäjän talouden kulmakivi
Öljytulojen merkitys Venäjän kansantaloudelle ja myös Ukrainan sodan rahoittamiselle on suuri.
Öljyn myynti kattaa Venäjän valtion budjetista noin neljänneksen.
Yhteensä kaasu ja öljy tuovat noin kolmasosan valtion tuloista:
Valtio-omisteinen Rosneft ja yksityisomistuksessa oleva Lukoil vastaavat lähes puolesta Venäjän raakaöljyn viennistä, arvioi talousmedia Bloomberg.
Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Intia osti lähes 50 prosenttia Venäjän öljystä ja Kiina 36 prosenttia.
Kolmanneksi suurin ostajamaa oli Nato-maa Turkki, joka osti 11 prosenttia Venäjän myymästä öljystä.
Video: Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova arvosteli Trumpin päätöstä:
Intia ja Kiina pystyvät halutessaan kiertämään pakotteita
Tynkkysen mukaan toissijaisten pakotteiden vaikutusta on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Hän kutsuu pakotteita puolittaisiksi, koska niiden kohteena ei ole koko Venäjän öljysektori.
Venäjä todennäköisesti pystyy kiertämään pakotteita, kuten se on tehnyt aikaisemminkin Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan aikana.
– Rosneftin tai Lukoilin öljyä myytäisiin jonkun muun öljyfirman nimissä. Tämän Venäjä kyllä osaa.
Jos toissijaisia pakotteita valvotaan, se vaikeuttaa venäläisen öljyn ostamista ja nostaa sen hintaa, Tynkkynen toteaa.
Silloin Kiinan ja Intian pitää päättää, ostavatko öljyä Venäjän sijaan muualta ja kalliimmalla hinnalla.
Tynkkysen mukaan on mahdollista, että Intia ja Kiina kiertävät pakotteita, koska koko Venäjän öljysektoria vastaan ei ole asetettu pakotteita.
Venäläistä öljyä pystytään kuljettamaan meriteitse erilaisia kiertoreittejä pitkin Intiaan ja Kiinaan.
Teknologia mahdollistaisi venäläisten öljykuljetusten tarkan seuraamisen esimerkiksi satelliiteilla.
– Länsimaissa ei kuitenkaan ole ollut suurta intoa ryhtyä siihen.
Intian ja Kiinan reaktiot eivät ole vielä selvillä
Trump sysii Intiaa ja Kiinaa lopettamaan venäläisen öljyn ostot kokonaan.
Trumpin ilmoituksen jälkeen Intian valtio-omisteiset jalostamot ilmoittivat tarkistavansa Venäjän öljykauppa-asiakirjoja varmistaakseen, ettei öljytoimituksia tule suoraan Rosneftilta ja Lukoililta, kertoi uutistoimisto Reutersin lähde.
Yksityisomistuksessa oleva Reliance Industries, Intian suurin venäläisen raakaöljyn ostaja, aikoo Reutersin lähteiden mukaan vähentää tai lopettaa kokonaan venäläisen öljyn tuontinsa.
Kiina puolestaan ilmoitti torstaina ”vastustavansa” Yhdysvaltojen asettamia pakotteita ja sanoi, että ne eivät ole kansainvälisen oikeuden mukaisia.
Ulkoministeriön tiedottaja Guo Jiakun kritisoi myös Euroopan unionin määräämiä Venäjä-pakotteita – joiden kohteina olivat muun muassa kiinalaisyritykset – ja korosti, että ”Kiina ei ole Ukrainan kriisin luoja eikä osallisena siinä”.
Tynkkynen sanoo, että on vielä liian aikaista arvioida, miten Intia ja Kiina reagoivat.
– Se nähdään vasta sitten, kun on jotain tietoa toissijaisten pakotteiden vaikutuksista.
Lähteekö öljyn hinta nousuun?
Tynkkynen muistuttaa, että Trumpin toimet Venäjän suhteen ovat olleet poukkoilevia.
– Nyt hän antaa ensimmäistä kertaa aidosti keppiä Venäjälle. Jää nähtäväksi, kuinka tosissaan Trump tässä on, vai onko tämä vain ilmoitus sanktiosta, joita ei seurata.
Tynkkysen mukaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin pelkona on se, että öljyn maailmanmarkkinahinta lähtee nousemaan, kun venäläiselle öljylle asetetaan pakotteita.
– Venäläisen öljyn osuus on noin 10 prosenttia maailmanmarkkinoista. Sitä ei voi pudottaa kokonaan pois markkinoilta ilman suuria hinnankorotuksia.
Tästä grafiikasta selviää, että Venäjä on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn tuottaja:
Tynkkynen ei lähde arvioimaan, millainen vaikutus öljyn hintaan pakotteilla voi olla.
Hän sanoo, että Saudi-Arabia on lisännyt öljyntuotantoaan, mikä lisää mahdollisuuksia työntää Venäjää pois öljymarkkinoilta.
– Tässä mielessä Trumpin keppipolitiikka saattaa olla myös aitoa.
Pakotteiden vaikutus nähdään lähipäivinä tai -viikkoina. Osa Venäjän öljystä voi pudota markkinoilta ja Intia sekä Kiina saattavat korvata sitä Saudi-Arabian öljyllä.
– Se riippuu siitä, millaista painetta Yhdysvallat ja Eurooppa suuntaavat Intialle ja Kiinalle.
Toimiessaan pakotteet heikentävät merkittävästi Venäjän kykyä rahoittaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Epäonnistuessaan niiden riskit ovat suuret.
– Iso riski on siinä, että pakotteita ei viedä maaliin ja ne kääntyvät itseään vastaan. Se vain vahvistaisi Putinin ja Venäjän tahtotilaa olla luopumatta omista tavoitteistaan piiruakaan.