Valtioneuvos Matti Vanhasen mielestä ei ole vielä täysin poissuljettu mahdollisuus, että Yhdysvallat voisi myydä pitkän kantaman Tomahawk-ohjuksia Eurooppaan Ukrainan käyttöön.
– Kyllä minusta ne jätettiin pöydälle painostusvoimana. Saattaa olla, että lopullista kertomusta ei vielä tästä sodasta nähdä, ja tähän teemaan vielä palataan. Selvästi se jätettiin ilmaan.
Trumpin ja Zelenskyin perjantainen tapaaminen oli pettymys Ukrainalle, koska se ei ainakaan vielä saanut lupausta Tomahawkeista.
Ylen Ykkösaamussa lauantaina vierailleen Vanhasen mukaan Tomahawkit ovat olleet sodan alusta lähtien Yhdysvaltain keino painostaa Venäjää.
– Ehkä Yhdysvaltojen tavoitteena on yrittää jälleen kerran kertadiiliä, jolla sota voisi ratketa kokonaisuudessaan. Sen yhtenä osana on, että Tomahawkien myöntämisellä painostetaan Venäjää.
Putin puolestaan on uhannut länttä sanomalla, että ohjusten käyttö eskaloisi sodan.
– Se on ollut Venäjän keino sodan alusta alkaen antaa rivien välissä uhkaus, että voiko siitä syntyä ydinsota.
Trumpilla ja Putinilla oli pitkä puhelinkeskustelu torstaina ennen kuin Trump tapasi Zelesnkyin perjantaina Valkoisessa talossa. Trump kertoi silloin uskovansa, että Putin haluaa sodan loppuvan, mutta Zelenskyi ei vaikuttanut uskovan sitä.
”On tapahtunut iso muutos”
Mediassa on myös epäilty, että Putin pelaa jälleen kerran aikaa itselleen, eikä todellisuudessa halua edistää rauhaa.
Vanhanen kuitenkin kallistuu Trumpin linjalle ja arvioi, että Venäjällä on nyt monta painavaa syytä hidastaa tahtia.
– Olen perusluonteeltani toiveikas. Minusta viimeisen puolen vuoden aikana on tapahtunut iso muutos. Venäjä varmaan uskoo, että rintamalinja on aikalailla isossa mitassa jäätynyt paikalleen.
Venäjän tulot vähenevät merkittävästi, jos Intia Yhdysvaltain painostuksesta lopettaa venäläisen öljyn ostamisen. Lisäksi EU aikoo käyttää Venäjältä jäädytetyt satojen miljardien varat Ukrainan hyväksi.
– Venäjä ehkä näkee, että alkaa olla viimeinen hetki yrittää säilyttää siitä itsellään jotain, ja sitten on tämä Tomahawk-uhkaus.
Vanhanen tulkitsee Trumpin puheita siten, että Ukrainan pitäisi luovuttaa alueitaan Venäjälle kutakuinkin nykyisten rintamalinjojen mukaan.
– Se on ehkä Ukrainalle tässä riski, että Trump ajaa tämmöistä kertaratkaisua, jossa tehdään iso paketti kuten Gazassa, ja se on sitten siinä.
Vanhasen mukaan Venäjä saattaa ”iltalypsää” lisää vaatimuksia, miten Ukrainaa riisutaan aseista, ja saako Ukraina itse päättää, mihin organisaatioihin se liittyy lännen kanssa.
– Siinä on omat riskinsä. Onneksi Euroopan maat kuitenkin ovat asettuneet selkeästi sille kannalle, että Ukrainan täytyy kyetä itse ratkaisemaan, mihin se on valmis. Euroopan maat tukevat Ukrainaa tässä.
”Ei tämä ole kymmenen-nolla Venäjälle”
Vanhasen mukaan Ukraina ei ole täysin alakynnessä, jos neuvottelut etenevät Putinin ja Trumpin kanssa.
– Ukraina ei ole voimaton tässä. Heillä on omat vahvuutensa. He ovat sen kolmessa vuodessa osoittaneet. Venäjäkin ymmärtää sen, että talven lähestyessä ei välttämättä rintamalinjalla mitään ratkaisevaa muutosta saada aikaan, ja asteittain Ukraina pystyy paremmin myös iskemään Venäjän sisälle.
Tosin kaikki kolme eivät vielä hetkeen tapaa yhtaikaa, sillä perjantaina Trump totesi, että Putinin ja Zelenskyin välillä on paljon ”pahaa verta”, joten aika ei ole vielä kypsä heidän kohtaamiselleen.
– Ei tämä ole missään tapauksessa kymmenen-nolla Venäjälle. Ukraina on kyennyt puolustautumaan hyvin tehokkaasti ja aiheuttamaan myös valtavia menetyksiä Venäjälle. Tässä mielessä ei kannattaisi lännessä nostaa käsiä pystyyn, Vanhanen sanoo.
Hän ymmärtää myös Trumpin halua saada rauha aikaan, vaikka ehdot eivät ehkä ole parhaat mahdolliset Ukrainan kannalta.
– Hän on varmasti maailman silmissä siinä oikeassa, että sota pitäisi saada päättymään, mutta samalla pitää kantaa huolta siitä, millä ehdoilla se päättyy, ja sen tähden antaa Ukrainalle sananvuoro.
Vanhanen on seurannut kansainvälistä politiikkaa aitiopaikalta vuosikymmeniä. Hän on keskustan entinen kansanedustaja sekä puheenjohtaja. Lisäksi hän on toiminut eduskunnan puhemiehenä, pääministerinä, valtiovarainministerinä ja puolustusministerinä.