– Autamme Argentiinaa, jos äänestätte Mileitä.
Tällainen viesti presidentti Donald Trumpilla oli argentiinalaisille, kun maan presidentti Javier Milei vieraili Valkoisessa talossa.
Kyseessä oli 20 miljardin dollarin laina tai kauppa, jossa Trump lupasi, että Yhdysvallat ostaa Argentiinan pesoja tukeakseen horjuvaa valuuttaa.
Vai lupasiko? Sekään ei ole nyt selvää.
Trump työnsi lusikkansa Argentiinan sisäpolitiikkaan tavalla, jonka vaikutukset voivat olla päinvastaisia kuin mitä puuttumisella haluttiin.
Argentiinassa reaktio oli tyly. Meitä kiristetään, sanoivat politiikan kommentaattorit. Markkinoilla Argentiinan joukkovelkakirjojen arvo putosi hetkessä seitsemän prosenttia.
Jäi myös hämäräksi, mihin Yhdysvallat sitoutui – vai sitoutuiko mihinkään? Vai oliko kyseessä taas Trumpin löysä heitto.
Asiaa ei selventänyt Milein pohdiskelu siitä, onko kyseinen 20 miljardin kauppa lainaa, sopimus valuuttaostosta vai mitä.
– Se on laina, jota käytämme tai emme käytä, hän tokaisi.
Todellisuudessa Argentiina on kipeästi hätälainan tarpeessa. Maan valuutan peson arvo on pudonnut lyhyessä ajassa, valtion kassa on tyhjä, ja 26. lokakuuta on tulossa kongressivaalit, joissa Milein Libertad Avanza -puoluetta odottaa mielipidemittausten perusteella tappio.
Puolue hävisi jo syyskuussa maan suurimman eli Buenos Airesin provinssin vaalit murskaavasti maata pitkään hallinneelle peronistipuolueelle. Ei auttanut edes Milein lokakampanja, jossa hän haukkui Buenos Airesin peronistijohtajaa Axel Kicillofia kommunistikääpiöksi.
Kielenkäyttö oli tyypillistä Mileille. Myös Trump on solvannut vastustajiaan – siinä mielessä vakka on kantensa löytänyt, kun nämä presidentit keskustelevat.
Milei valittiin presidentiksi marraskuussa 2023. Sen jälkeen hän on käynyt Yhdysvalloissa seitsemän kertaa. Useimmiten vierailut ovat liittyneet Argentiinan taloushuoliin.
Kun Argentiinassa Trumpin puheet tulkittiin kiristykseksi, alkoi nopeasti selittely.
Ensin Milein lehdistöedustajat sanoivat, että Trump ei oikeasti tarkoittanut mitä sanoi, kun hän sitoi talousavun argentiinalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Sen jälkeen turvallisuusministeri Patricia Bullrich keksi, että Trump puhuikin ”filosofisella” tasolla maiden suhteista.
Ääninauhalta kuului, että Trump ei filosofoinut:, hän selvästi vaati Argentiinaa äänestämään ”oikein”, koska ”kommunistien ja sosialistien” hallitsemaan maahan kukaan ei investoi.
Hän myös sanoi tiukasti, että jos argentiinalaiset eivät äänestä Mileitä, Yhdysvallat on ulkona.
Trumpilta oli mennyt ohi se, että Argentiinassa ei nyt lokakuussa edes äänestetä presidentistä. Maassa on kongressivaalit, joissa valitaan kansanedustajia.
Trumpin toiminnalla usein päinvastainen vaikutus
Trumpin tuki on ollut kohtalokasta muidenkin maiden oikeistopoliitikoille. Hänen tukemansa oikeistopoliitikot ovat hävinneet tänä vuonna vaaleja Kanadassa, Australiassa ja Romaniassa.
Nyt Trump siis tukee Mileitä, jolle gallupit lupaavat kylmää kyytiä äänestäjiltä.
Kanadassa Trump tuki viime huhtikuun vaaleissa konservatiivista oikeistopoliitikkoa Pierre Poillievreä, jonka puolue johti mielipidemittauksissa. Trumpin tuki sai kanadalaiset kääntämään päänsä, ja Mark Carneyn johtama liberaalipuolue voitti lopulta selvästi.
Myös Australiassa Trumpin tuki oli myrkkyä. Trumpia myötäilevän konservatiiviehdokas Peter Duttonin johtama oikeistopuolue hävisi parlamenttivaaleissa toukokuussa.
Samoin kävi Romaniassa, jossa Trumpin tukema oikeistoradikaali Georg Simeon hävisi niin ikään toukokuun presidentinvaalin.
Trumpin Kiinalle julistaman tullisodan vaikutukset ovat myös olleet päinvastaisia kuin mitä Trump toivoi.
Kun Yhdysvallat nosti tulleja, niin Kiina teki samoin – ja kuka tässä hävisi?
Vastaus: amerikkalaiset, Trumpia äänestäneet keskilännen maanviljelijät.
Heidän tuottamalleen viljalle Kiina oli tärkeä ostaja. Trump on jo lupaillut 10 miljardin tukiohjelmaa viljelijöiden pelastamiseksi konkurssilta.
Kuka sitten voitti?
Vastaus: Argentiina.
Se on suuri viljan ja maailman kolmanneksi suurin soijan tuottaja. Kiina ryhtyi nopeasti tuomaan lisää viljaa ja soijaa Argentiinasta.
Nyt Trump vaatii talousavun ehtona paitsi sitä, että argentiinalaiset äänestävät Mileitä, myös sitä, että Argentiina etääntyy Kiinasta. Sitä Argentiina ei suin surminkaan halua. Se on ennen kaikkea maatalousmaa, joka vie suuria määriä viljaa ympäri maailmaa. Kiina on iso asiakas.
Milein huolet eivät hellitä
Presidentti Mileillä ei mene muutenkaan hyvin. Hänellä oli iso rooli argentiinalaisen $Libra-kryptovaluutan liikkeelle laskussa. Valuutta laskettiin liikkeelle 14. helmikuuta aamulla, ja Milei twiittasi, miten ”hieno” valuutta se on.
Vielä saman päivän iltana $Libra romahti. Sijoittajilta katosi yhden päivän aikana noin 250 miljoonaa euroa savuna ilmaan. Oikeudenkäynti, jossa Mileitä syytetään osallisuudesta kryptohuijaukseen, on kesken.
Milein puolueen ykkösehdokas Buenos Airesissa, José Luis Espert jäi kiinni siitä, että hän oli saanut huumekauppias Fred Machadolta 200 000 dollarin lahjoituksen. Yhdysvallat on vaatinut Machadon luovuttamista Yhdysvaltoihin syytettynä laajamittaisesta kokaiinin salakuljetuksesta. Machado on myöntänyt saamansa rahoituksen. Mutta se ei ole saanut Mileita viemään tukea häneltä.
Myös presidentin sisko Karina Milei on joutunut valokeilaan korruptiosta. Jo aiemmin Argentiinan yritysjohtajat ovat valittaneet sitä, että sisko vaatii suuria summia rahaa ehtona pääsystä presidentin puheille.
Nyt siskoa syytetään kynnysrahojen vaatimisesta sairaalatarvikkeiden kaupoista. Epäilyjen ja nauhoitusten perusteella Karina Milein epäillään rahastaneen vammaisten apuvälineita valtiolle toimittavilta yrityksiltä kynnysrahana noin 500 000–800 000 euroa kuukaudessa.
Korruptio ei ole Argentiinalle vierasta, siihen ovat syyllistyneet vallanpitäjät aina vuorollaan.
Mutta paljastusten runsaus juuri 26. lokakuuta tulevien kongressivaalien alla ei lupaa hyvää Mileille.
Maan provinssit ovat kapinoineet Milein äärimmäistä säästöpolitiikkaa vastaan. Jos Milein puolue häviää, niin kuin näyttää ennusteiden perusteella, hänen on entistä vaikeampaa viedä radikaalia leikkausohjelmaansa läpi.