Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vauhdittaa jälleen diplomaattisia ponnistuksiaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopettamiseksi.
Trump puhui eilen torstaina puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja tänään perjantaina hän tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Washingtonissa.
1. Mitä Trumpin ja Putinin puhelusta jäi käteen?
Konkreettisin kehityskulku on, että Putin ja Trump aikovat tavata Unkarin pääkaupungissa Budapestissa noin kahden viikon sisällä.
Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien on määrä tavata piakkoin ja sopia yksityiskohdista.
Putinin kanssa yli kaksi tuntia kestäneen puhelun jälkeen Trump jäähdytteli jo toiveita Tomahawk-ohjusten myynnistä Ukrainalle. Hän sanoi, että Yhdysvallat ei voi tyhjentää omia varastojaan.
– Me tarvitsemme niitä myös, joten en tiedä, mitä voimme tehdä sille, Trump sanoi.
Putin varoitti puhelussa Trumpia Tomahawkien toimituksista Ukrainalle.
Trump on useaan otteeseen uhannut ryhtyä toimiin Venäjää vastaan mutta sitten liennyttänyt puheitaan keskusteltuaan Putinin kanssa.
Voi olla, että Trump väläytti aiemmin Tomahawkien myymistä Ukrainalle painostaakseen Venäjää neuvottelupöytään. Elokuinen Alaskan-tapaaminen Putinin kanssa järjestyi sen jälkeen, kun Trump oli lyönyt venäläistä öljyä ostavaa Intiaa kovilla tulleilla.
Trumpin suhtautuminen Venäjään ja Ukrainaan on aaltoillut. Helmikuussa Trump ja varapresidentti J. D. Vance läksyttivät Zelenskyiä kameroiden edessä Valkoisessa talossa. Sittemmin Trump on ilmaissut turhautumista Venäjän presidentin myöntymättömyyteen ja lämmittänyt välejään Zelenskyiin.
The Financial Times kirjoitti lähteidensä pohjalta, että elokuisessa Alaskan-tapaamisessa Putin ärsytti Trumpia tinkimättömyydellään ja pitkällisellä historialuennolla Ukrainan ja Venäjän yhteydestä.
2. Mitä Zelenskyin ja Trumpin tapaamiselta odotetaan?
Ukrainan presidentti toivoo, että Trumpin Lähi-idässä saavuttama diplomaattinen menestys tuo liikevoimaa myös Ukrainan sodan lopettamiseen.
– Olemme jo nähneet, että Moskova kiirehtii takaisin vuoropuheluun heti kuultuaan Tomahawkeista, Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Zelenskyi kertoi myös tavanneensa Raytheon-yhtiön edustajia Yhdysvalloissa. Yhtiö valmistaa Tomahawk- ja Patriot-ohjusjärjestelmiä.
3. Mitä Tomahawk-ohjukset merkitsisivät sodalle?
Tomahawk-ohjukset antaisivat Ukrainalle kyvyn iskeä syvälle Venäjälle. Ohjusten kantomatka yltää enimmillään 2 500 kilometriin, mutta todennäköisesti Yhdysvallat toimittaisi Ukrainalle ohjusten version, joka yltää 1 600 kilometriin.
Ohjukset vahvistaisivat Ukrainan kykyä iskeä kaukaisiin sotilaskohteisiin ja öljynjalostuslaitoksiin, mikä kasvattaisi sodan kustannuksia Venäjälle ja voisi lisätä painetta diplomaattiseen ratkaisuun.
Tavallisesti Tomahawk-ohjuksia lauotaan sukellusveneistä tai laivoista, mutta niitä voi ampua myös maalta. Se vaatii erityisen laukaisujärjestelmän.
On epäselvää, kuinka monta ohjusta Yhdysvallat olisi valmis myymään Ukrainalle. Asiantuntijat ovat esittäneet epäilyksiä, että määrä ei olisi välttämättä suuri. Mediassa on liikkunut tietoja 20–50 ohjuksesta.
Venäjä on odotetusti tuttuun tapaan varoitellut, että ohjusten toimittaminen Ukrainalle kärjistäisi sotaa. Harva asiantuntija uskoo, että ohjukset sinällään kääntäisivät sodan kulkua.
Vielä ei ole sanottu suoraan, kuka ohjukset Ukrainalle maksaisi, mutta Trumpin hallinto on tehnyt selväksi, että eurooppalaisten liittolaisten pitää tästä eteenpäin hoitaa lasku Ukrainan tukemisesta. Sitä varten on luotu PURL-ohjelma, jossa Naton eurooppalaiset jäsenvaltiot ostavat yhdysvaltalaisia aseita Ukrainalle.
4. Mikä on Budapestin merkitys tapaamispaikkana?
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti, että hän puhuisi Venäjän presidentin kanssa vielä perjantaina, kun Budapest alkaa valmistautua Trumpin ja Putinin kokouksen pitopaikaksi.
Orbán on ideologisesti lähellä Trumpia, ja Euroopan unionin jäsenmaista Unkari on pitänyt yllä läheisimpiä suhteita Venäjään.
Kun Naton ulkoministerit pitivät keskiviikkona kokoustaan Brysselissä, Unkarin ulkoministeri oli vierailulla Moskovassa pidettävässä energiafoorumissa ja kritisoi EU:n pyrkimyksiä irrottautua täysin Venäjän energiantuonnista. Ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi, että Unkari kärsisi, jos se joutuisi luopumaan Venäjän maakaasusta ja öljystä.
Unkari on myös ilmoittanut vetäytyvänsä Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä, joka on etsintäkuuluttanut Putinin sotarikoksista epäiltynä. Unkari ilmoitti vetäytymisestään, kun ICC:n niinikään etsintäkuuluttama Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vieraili maassa viime keväänä.
Korjattu klo 13.20. Tekstissä luki virheellisesti, että Ukrainan ulkoministeri oli vierailulla Moskovassa pidettävässä energiafoorumissa. Kyse oli siis Unkarin ulkoministeristä.