YK:n alainen Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päättää tällä viikolla, hyväksyykö se lopullisesti maailmanlaajuisen sopimuksen, jolla pyritään vähentämään laivaliikenteen ilmastopäästöjä.

IMO hyväksyi sovun alustavasti jo huhtikuussa, mutta järjestön sääntöjen mukaisesti lopullinen hyväksyntä tapahtuu vasta nyt. Tämänkin jälkeen mailla olisi kymmenen kuukautta aikaa päättää, ottavatko ne järjestelmän käyttöön.

Sopimuksen mukaan vuodesta 2028 alkaen merenkulun ilmastopäästöistä alettaisiin kerätä veroa, joka nousisi asteittain aina vuoteen 2050 saakka.

Merenkulku aiheuttaa tällä hetkellä kolme prosenttia kaikista ilmastopäästöistä, mutta osuuden arvioidaan nousevan jopa kymmeneen prosenttiin vuosisadan puoliväliin mennessä, kertoo Guardian-lehti.

Yhdysvallat vastustaa sopimusta jyrkästi. Sen mukaan ilmastovero nostaisi laivaliikenteen kustannuksia. Presidentti Donald Trumpin hallinto suunnittelee vastatoimia sopimuksen käyttöön ottaville maille, kertoo esimerkiksi Bloomberg-uutistoimisto.

Tanskan yleisradio DR puolestaan on julkaissut analyysin, jossa luetellaan useita syitä, miksi sopimus todennäköisesti hyväksytään.

Toisin kuin muissa YK:n ilmastosopimuksissa, IMO:n sopimuksen hyväksymiseen riittää kahden kolmasosan enemmistö.

Tähän liittyen kehitysmailla on ratkaiseva rooli.

Monet pienet saarivaltiot puoltavat sopimusta, koska ne pelkäävät jäävänsä ilmastonmuutoksen myötä nousevan merenpinnan alle. Kehitysmaita houkuttaa myös, että verolla kerättävää rahaa on tarkoitus käyttää osittain niiden hyödyksi.

DR:n mukaan merenkulkuala yleisesti tukee sopimusta. On myös huomattava, että vaikka Yhdysvallat ja öljyntuottajamaat vastustavatkin ilmastoveroa, varustamot joutuvat maksamaan sitä, jos IMO hyväksyy sopimuksen. Jos varustamot kieltäytyvät maksamasta, niiden alukset eivät pääse IMO:n jäsenmaiden satamiin, DR kertoo.

Tiedemaailma on myös vakuuttunut, että ilmastonmuutoksen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava.