Juttu tiivistettynä
Kun Mark Evans hoiti Yhdysvaltain suurlähettilään virkaa Ruotsissa tämän vuoden alussa, hän joutui jatkuvasti selittelemään maansa uuden hallinnon tempoilevaa ja arvaamatonta toimintaa.
– Minulta kysyttiin usein Valkoisen talon linjaa johonkin asiaan tai mitä jokin linjaus tarkoittaa käytännössä. Jouduin vastaamaan, että en ole ihan varma, Evans kertoo Ylelle.
Presidentti Donald Trumpin uudelleenvalinnan seurauksena Evans jäi kesällä eläkkeelle ja muutti perhesyistä Suomeen.
Maailmalla 30-vuotisen diplomaattiuran tehnyt Evans puhuu tässä haastattelussa suoraan nyt, kun enää ei tarvitse olla niin diplomaattinen. Hän on huolissaan Yhdysvaltojen nykytilasta sekä sen sitoutumisesta Nato-liittolaisten tukemiseen.
Evans kehuu tapaa, jolla Suomi on viime kuukausina lähentynyt Yhdysvaltoja. Erityismaininnan saa presidentti Alexander Stubb henkilökohtaisen suhteen luomisesta Trumpiin.
– Maiden välinen suhde on mielestäni todella terveellä pohjalla.
Evansin johtamassa Tukholman-lähetystössä pantiin keväällä merkille Suomen ja Yhdysvaltojen johtajien nopeasti lämpenevät välit.
– Stubbilla ja Trumpilla oli useita tapaamisia ennen kuin Ruotsin johdolle tarjoutui samanlaisia tilaisuuksia. Tämä oli ruotsalaisille pettymys.
”Ilmiselviin asioihin ei voi enää luottaa”
Voiko Yhdysvaltojen enää luottaa olevan täysin sitoutunut Euroopan turvallisuuteen tai Ukrainan puolustamiseen? Evans pitää eurooppalaisten huolia perusteltuina.
– Yhdysvaltain hallinto näyttää viestivän, että se näkee suhteensa Natoon enemmän vastavuoroisuuden kuin periaatteellisuuden kautta.
Yhdysvallat haluaa siis nähdä, että sitoutuminen Eurooppaan tuottaa sille myös hyötyjä.
Evansin mukaan jo pelkät mielikuvat siitä, että Yhdysvallat ei ehkä ole täysin sitoutunut Natoon, heikentävät sotilasliittoa. Siitä on haittaa myös Yhdysvalloille itselleen.
– Mutta tilanne on nyt se, että Euroopan täytyy tehdä kaikkensa varmistaakseen, että se voi tosipaikan tullen nojata omaan kyvykkyyteensä – riippumatta siitä onko Yhdysvallat silloin täysillä mukana vai ei.
Hän pitää perusteltuna Trumpin kritiikkiä siitä, että kylmän sodan jälkeen suuri osa Euroopan maista pääsi puolustuspolitiikan vapaamatkustajiksi.
Suomi on Evansin mukaan tässä asiassa erottunut Yhdysvaltojen silmissä edukseen. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsi, Suomi ei missään vaiheessa ajanut puolustustaan alas.
Evans kiinnitti huomiota siihen, että Stubb seisoi Trumpin lähellä ryhmäkuvassa joka otettiin, kun eurooppalaisjohtajat vierailivat Valkoisessa talossa elokuussa.
Seisomajärjestys noudattaa yleistä protokollaa, jossa presidentit ovat yleensä keskellä ja pääministerit sivummalla. Järjestyksestä päättää viime kädessä isäntä, ja tässä tapauksessa pienen eurooppalaismaan presidentti haluttiin pitää keskeisellä paikalla lähellä Trumpia ja kunniavieraan, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, vieressä.
– Sellaista ei tapahdu sattumalta. Se oli erittäin selkeä viesti korkeasta arvostuksesta, jota Suomi Valkoisessa talossa nauttii, Evans sanoo.
Nato-Suomi onkin rakentanut kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin aktiivisesti niin puolustuksen kuin talouden saralla. Jo ennen Trumpin kautta tehtiin keskinäinen puolustussopimus, ja tänä syksynä toteutuivat jäänmurtajien jättikaupat.
Jäänmurtajakaupan julkistamisen yhteydessä Trump vakuutti suomalaismedialle, että Yhdysvallat kyllä suojelee Suomea, jos Venäjä hyökkää. Suomessa lausunnosta koettiin jonkinasteista helpotusta, minkä Evans sanoo ymmärtävänsä.
– Ajat ovat muuttuneet. Aiemmin ilmiselvinä pidettyihin asioihin ei voi enää samalla tavalla luottaa.
Mutta eikö pelkkä Nato-jäsenyys siis enää riitä? Täytyykö jäsenmaiden sen lisäksi osoittaa, että niistä on Yhdysvalloille hyötyä?
– Uskon, että sellaisessa todellisuudessa me nyt elämme. Tällä tavalla maiden täytyy Yhdysvaltoja lähestyä, jotta hallinnon myönteinen suhtautuminen ja vakuudet pysyisivät yllä.
Evans auttoi Ruotsia Nato-tiellä
Vielä hetki sitten tilanne oli aivan toinen. Harva kyseenalaisti Yhdysvaltojen ehdotonta sitoutumista Euroopan puolustukseen ja Naton 5. artiklaan.
Mark Evans veti omin käsin Naton lipun salkoon Yhdysvaltain suurlähetystössä Tukholmassa keväällä 2024 samalla hetkellä kun Ruotsista tuli virallisesti sotilasliiton jäsen.
Videolla hän kertoo tästä uransa huippuhetkestä:
Evans saapui Tukholmaan kesällä 2022 vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Suurlähetystön varapäällikön pöydällä oli yksi tehtävä ylitse muiden: varmistaa, että Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuisi jouhevasti.
– Halusimme sen tapahtuvan niin nopeasti kuin mahdollista.
Mutta Ruotsin ja Suomen pääsy Natoon ei yllättäen ollut mikään läpihuutojuttu. Jokaisen jäsenmaan täytyy hyväksyä uusi jäsen, ja Turkki oli nähnyt tilaisuuden puskea omia etujaan läpi.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista Turkki onnistui pitkittämään lähes vuodella, Ruotsin melkein kahdella. Etenkin Ruotsille Turkki esitti vaatimuksia terrorismilainsäädännön uudistamisesta.
Taustalla Turkki myös painosti Yhdysvaltoja myymään sille uusia hävittäjiä.
Turkki sai monia ehtojaan läpi. Evansin mukaan sen huolenaiheet joidenkin Ruotsin kurdivähemmistön jäsenten yhteyksistä terroristiseksi luokiteltuun PKK-järjestöön olivat perusteltuja.
Yhdysvaltain suurlähetystölle alkoi kuitenkin käydä selväksi, että Turkki aikoi jatkaa Nato-jarruttelua huolimatta siitä, että Ruotsi oli suostunut moniin sen ehtoihin. Evans kollegoineen alkoi herätellä amerikkalaisia päättäjiä siihen, että oli aika lisätä painetta Turkille.
– Meidän nähdäksemme Ruotsi oli jo tehnyt kaiken voitavansa ja nyt oli Turkin vuoro toimia.
Kun tämä viesti oli mennyt Washingtonissa perille, Turkki saatiin viimein hyväksymään Ruotsin Nato-jäsenyys viime vuoden keväällä. Pian sen jälkeen Yhdysvaltain senaatti hyväksyi hävittäjien myynnin Turkille.
– Olen hyvin ylpeä roolista, joka meillä tässä prosessissa oli, Evans sanoo.
”Eriävät mielipiteet tukahdutetaan”
Donald Trumpin voitettua presidentinvaalit Evans ymmärsi, että hänen pitkä diplomaattiuransa olisi pian ohi.
Se johtui muun muassa siitä, että Evans oli arvostellut Trumpin edellisen hallinnon ulkopolitiikkaa.
Evans nosti muutenkin uransa aikana aktiivisesti esiin epäkohtia valtionhallinnossa. Hän sai pari vuotta sitten Yhdysvaltain diplomaattijärjestöltä jopa rakentavan toisinajattelun palkinnon.
Trumpin uusi hallinto ei toisinajattelusta perusta.
– Eriävät mielipiteet tukahdutetaan. Jos ihmiset lausuvat ajatuksiaan vapaasti edes sisäisissä kanavissa, on suuri riski, että heitä rangaistaan.
Evans toteutti pitkällä urallaan sekä demokraatti- että republikaanipresidenttien ulkopolitiikkaa. Trumpin toisen kauden koittaessa hän ei kuitenkaan uskonut, että voisi enää jatkaa työtä hyvällä omallatunnolla.
Kun valta vaihtuu Valkoisessa talossa, vaihtoon menee myös suuri osa suurlähettiläistä.
Tukholman-lähettiläs jätti tehtävänsä heti Trumpin astuttua virkaan, minkä jälkeen Evans toimi virkaa tekevänä suurlähettiläänä vajaa puoli vuotta.
Myös Evansin Ruotsin-komennus oli päättymässä, mutta uradiplomaattina hän oli jo hakenut sijoittamista uuteen asemamaahan. Kun Trump voitti vaalit, Evans päättikin jäädä suosiolla eläkkeelle.
Yhdysvalloilla on yhä toivoa
Helsinkiin asettunut ex-diplomaatti on erittäin huolissaan synnyinmaansa nykytilasta.
Trumpin hallinto purkaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä minkä ehtii. Kotimaassa demokratian rakenteet on pantu vapisemaan.
– Olen pettynyt vaimeuteen, jolla kansalaisyhteiskunta, mukaan lukien yritysmaailma ja yliopistot, ovat reagoineet. Olin toivonut niiltä vahvempaa periaatteiden puolustamista.
Evansilla riittää kuitenkin uskoa siihen, että amerikkalaiset kääntävät lopulta maansa takaisin oikealle kurssille.
– Ja kun niin tapahtuu, toivon myös ystäviemme muistavan, millainen liittolainen olemme edeltävät vuosikymmenet olleet. Toivon, että he ovat valmiita jatkamaan kanssamme hyvää yhteistyötä, kun sen aika taas koittaa.
Juttua muokattu klo 12.54. Täydennetty protokollaan liittyviä käytäntöjä.