Israelin ja äärijärjestö Hamasin edistyminen rauhantunnusteluissa on lisännyt arvailuja siitä, voisiko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saada Nobelin rauhanpalkinnon. Trumpin merkitystä neuvottelujen etenemisessä pidetään keskeisenä. Trump on myös kampanjoinut voimakkaasti rauhanpalkinnon saamiseksi ja pitää itseään oikeutettuna sen saamiseen.
Nobelin rauhanpalkinnon vuoden 2025 voittaja tai voittajat ilmoitetaan huomenna perjantaina. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi Ylelle Trumpin mahdollista palkitsemista.
Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että Nobelin rauhanpalkinto myönnetään Trumpille?
– En pidä kovinkaan todennäköisenä, että Nobel-komitea päätyisi Trumpiin. Hänen profiilissaan on monia sellaisia tekijöitä, jotka tekisivät sen vaikeaksi. Yksi asia, joka saattaa sen oikeuttaa, eli tulitauko ja rauhanaloitteen jonkinlainen eteneminen Gazan tilanteen ratkaisemiseksi on niin alkuvaiheessa, että se ei itse asiassa vielä ehdi nostaa häntä (Trumpia) Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Mitkä tekijät mielestäsi estävät Trumpia saamasta Nobelin rauhanpalkinnon?
– Hän on uhitellut Norjan naapurimaata, Tanskaa Grönlannin haltuunotolla, puhunut ja nyt ilmeisesti myös toteuttaa sitä, että kansalliskaarti pantaisiin tositoimiin Yhdysvaltain kaupunkien sisälle ja nimennyt puolustusministeriön sotaministeriöksi. Kaikki nämä ovat sellaisia eleitä, että ne heikentävät Trumpin mahdollisuuksia saada Nobelin rauhanpalkinto, vaikka tulisikin näyttöä siitä, että jonkinlainen tulitauko ja kenties ensiaskeleet rauhaan Lähi-idässä nyt saataisiin aikaan.
Voiko Nobel-komiteaa taivutella kampanjoinnilla?
– Luulen, että Nobel-komiteassa nähdään, että se olisi komitean riippumattomuusvaikutelmalle huono asia, jos syntyisi näkemys, että maailman vaikutusvaltaisin ihminen kovaa painostamalla voi saada itselleen rauhan-Nobelin.
Trump on kampanjoinut voimakkaasti palkinnon saamisen puolesta. Onko tämä tavanomaista?
– Ei ole tavanomaista. Yhdysvalloista neljä presidenttiä taitaa olla saanut palkinnon. Viimeksi presidentti Obama, joka ei mitenkään vastaavalla tavalla kampanjoinut palkinnon puolesta. Ja se, että tätä kampanjointia on käyty näin julkisuudessa, on hyvin poikkeuksellista. Varmaan monen mielestä jollain tapaa noloa ja Trumpin julkikuvalle kiusallista, mutta toisaalta hänelle ihan tyypillistä. Voihan se olla, että Trump on tottunut siihen, että käyttäytymällä hiukan julkean ylimielisesti, saa joskus tuloksia aikaan.
Jos Trump ei saa palkintoa, niin kokeeko komitea tarpeelliseksi koettaa liennyttää Trumpia ja valitsee hänelle mieluisan toisen toimijan?
– On aivan mahdollista, että tämmöinen näkökulma otetaan huomioon. Siellä on varmaan varauduttu ja tehty monenlaisia suunnitelmia sen varalta, että kuinka tiukasti Trump lähtee kritisoimaan Nobel-komiteaa ja kenties Norjaa yleisemminkin siinä todennäköisessä tilanteessa, että hänelle tätä palkintoa ei myönnetä.Varmaan se vaikuttaa kokonaisharkintaan jollakin tavalla. Nobel-komitean jäsenet eivät paljasta mitään siitä, mitä siellä keskusteltiin. Kuhunkin päätökseen liittyvät asiakirjat ovat 50 vuotta salattuina. Heillä on pitkä perinne, että tämmöisistä keskusteluista ei tihku ulos mitään.