Yhdysvaltain liittovaltion hallinnossa on alkanut sulku, shutdown. Sen aikana ainoastaan valtion ja kansalaisten turvallisuudelle olennaiset julkiset työntekijät tekevät työtä.
Sulku alkoi, koska uutta budjettia koskevista 12 laista ei päästy kongressissa sopuun ennen lokakuussa alkanutta uutta budjettivuotta.
Edellinen sulku osui presidentti Donald Trumpin ensimmäiselle kaudelle, vuodenvaihteeseen 2018–2019. Tämä sulku oli historian pisin, 35 päivää. Kiista koski Trumpin vaatimaa rahoitusta Meksikon rajalle rakennettavalle muurille.
Nyt saattaa olla jälleen käsillä pitkä kiista.
1) Miten yleisiä budjettikiistat ovat?
Budjetista väännetään kongressissa aina, mutta sulkuun asti kiista ei etene likikään aina. Silti sulut eivät ole myöskään kovin harvinaisia: edellinen sulku oli siis yli kuusi vuotta sitten.
Vuoden 1980 jälkeen on ollut tämänkertainen mukaan lukien yksitoista liittovaltion sulkua. Toiseksi pisin sulku – 21 päivää – oli presidentti Bill Clintonin kaudella, vuodenvaihteessa 1995–1996.
Usein sopu on saatu aikaan saman tien, ja sulut ovat jääneet vain muutaman tunnin tai päivän mittaisiksi.
Liittovaltion budjetista yli puolet on muissa laeissa säädettyjä pakollisia menoja kuten sosiaalitukia, eläkkeitä ja veteraanietuuksia. Sulku ei koske näiden maksatuksia, vaikka voikin sulkea niitä hallinnoivia virastoja.
Sulku ei vaikuta myöskään valtion velan hoitokuluihin, jotka muodostavat alle kymmenesosan budjetin menoista.
Noin kolmasosa budjetista on harkinnanvaraisia hallinnon menoja, joista säädetään lailla vuosittain ja näihin sulku vaikuttaa.
Välillä pattitilanne vältetään jatkamalla rahoitusta edellisen budjettivuoden tasoilla joksikin aikaa, ja annetaan näin lisäaikaa uuden budjettilain laadinnalle. Tällaisia eri hallinnonalojen väliaikaisia rahoituspäätöksiä tehtiin vuosina 2010–2022 kaikkiaan 47 kappaletta, ja niiden kesto vaihteli vuorokaudesta liki puoleen vuoteen.
2) Mihin palveluihin sulku vaikuttaa?
Sulku voi olla osittainen, jos osa kahdestatoista eri alojen budjettilaeista on hyväksytty.
Kun sulku on voimassa, sadat tuhannet liittovaltion eri hallinnonalojen työntekijät eivät mene töihin. Sulun päätyttyä he saavat palkkaa pakkolomansa ajalta.
Osa työstä on katsottu niin välttämättömäksi, ettei sulku koske sen tekijöitä. Esimerkiksi lennonjohdossa, rajavalvonnassa, liittovaltion poliisissa FBI:ssä ja armeijassa työskennellään sulunkin aikana. Työssä olevatkin saavat palkkansa takautuvasti sulun päätyttyä.
Eri ministeriöillä on suunnitelmansa budjettisulkujen ajaksi. Esimerkiksi työministeriössä neljäsosa työntekijöistä jatkaa töitä sulun aikana.
Puolustusministeriön siviilityöntekijöistä puolestaan noin 55 prosenttia jatkaa töitään. Sotilaista kaikki pysyvät töissä, mutta palkkaa ei heillekään mahdollisesti makseta seuraavana palkkapäivänä 15. lokakuuta – vaan takautuvasti vasta sulun päätyttyä.
Tavalliset amerikkalaiset törmäävät sulkuun lähinnä uusia tukia tai passia hakiessaan. Turistit eivät välttämättä pääse museoihin ja kansallispuistoihin normaalisti.
3) Mistä kiistasta nyt on kyse?
Tällä kertaa kiista koskee terveydenhoidon saamiseksi olennaisia sairausvakuutuksia.
Trump leikkasi kesällä pienituloisten sairausvakuutusohjelmaa, Medicaidia rahoittaakseen ajamaansa isoa lakipakettia verohelpotuksineen.
Nyt demokraattipuolue vaatii presidenttiä purkamaan säästöt sekä jatkamaan Obamacareksi kutsuttuun sairausvakuutusjärjestelmään koronapandemian aikana tehtyjä laajennuksia. Laajennukset päättyvät vuoden lopussa.
Kongressin budjettitoimisto arvioi, että muussa tapauksessa vuoteen 2034 mennessä kaikkiaan 16 miljoonaa amerikkalaista putoaa sairausvakuutuksen piiristä. Laajennusten päättyminen koskisi heistä noin neljää miljoonaa.
Demokraatit ovat vähemmistönä kongressin molemmissa kamareissa, mutta pystyvät estämään budjettilait. Ne vaatisivat senaatissa 60 ääntä, kun republikaaneilla on sadasta senaattorin paikasta 53.
Republikaanien näkökulmasta kyse on haitanteosta Trumpin politiikalle.
– Demokraattien äärivasemmistolainen kannattajakunta ja äärivasemmistolaiset senaattorit ovat vaatineet yhteenottoa presidentin kanssa. Ja demokraattijohtajat ovat taipuneet heidän vaatimuksiinsa. Ilmeisesti amerikkalaisten on vain kärsittävä seuraukset, jyrisi senaatin republikaanijohtaja John Thune.
Demokraatit katsovat taistelevansa terveydenhoidon saatavuuden puolesta.
– Jos presidentti olisi älykäs, hän tekisi kaikkensa korjatakseen tämän terveydenhuoltokriisin välittömästi. Amerikkalaiset pitävät häntä vastuullisena, kun he alkavat maksaa 400, 500, 600 dollaria kuukaudessa enemmän sairausvakuutuksestaan, sanoi senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer.
Presidentti Trump puolestaan sanoi kostavansa sulun demokraateille lakkauttamalla heille tärkeitä toimintoja ja irtisanomalla liittovaltion työntekijöitä. Eilen Trump pilkkasi sosiaalisessa mediassa kärkevästi demokraatteja ja jakoi tekoälyllä muunneltua videota demokraattijohtajista.
Liittovaltion toiminnan organisoinnille tietenkin rahoituksen tempoilevuus aiheuttaa haittaa, mutta laajemmin taloudelle vain vähän.
Kongressin budjettitoimisto arvioi Trumpin ensimmäisen kauden 35 vuorokauden sulun lykänneen liittovaltion menojen käyttöä 18 miljardilla dollarilla ja laskeneen bruttokansantuotetta vuonna 2019 vain 0,02 prosentilla.