Venäläisdroonien tunkeutuminen Puolan ilmatilaan on luonut Euroopassa kiireen lisätä painetta Venäjän suuntaan. Painetta on luonut myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka vaatii Eurooppaa lopettamaan venäläisten fossiilisten polttoaineiden ostamisen.

Presidentti Alexander Stubb sanoi viime viikolla Trumpin olevan oikeassa.

– Sormi osoittaa kahta paikkaa. Toinen on Unkari ja toinen Slovakia. Ja tietenkin me varmistamme, että presidentti Trump tietää, kuka ruokkii Venäjän sotakonetta ostamalla venäläistä energiaa, Stubb sanoi torstaina Ukrainan-vierailullaan.

Lauantaina Trump ilmoitti, että Yhdysvallat on valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle, kunhan kaikki Nato-liittolaiset suostuvat lopettamaan Venäjän öljyn ostamisen.

Tämä juttu näyttää, miten Euroopalle on ollut vaikeaa päästä täysin eroon venäläisestä energiasta.

Unkari ja Slovakia pitävät kiinni venäläisöljystä

Vielä viime vuonna Eurooppa maksoi Venäjän fossiilisista polttoaineista enemmän kuin se antoi Ukrainalle rahallista tukea, CREA-tutkimuslaitos arvioi viime helmikuussa.

CREA laski, että EU toi venäläisiä fossiilisia polttoaineita 21,9 miljardin euron arvosta, kun rahallinen tuki Ukrainalle oli 18,7 miljardia euroa.

Katso tästä grafiikasta, mitkä EU-maat olivat suurimmat venäläisen energian tuojat elokuussa 2025:

Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan takia EU on kieltänyt venäläisen raakaöljyn tuonnin meritse, mikä on leikannut raakaöljyn tuontia 90 prosenttia.

Unkari ja Slovakia tuovat edelleen Družba-putkea pitkin noin 200 000–250 000 barrelia venäläistä öljyä päivässä. Se vastaa noin kolmea prosenttia koko EU:n öljynkysynnästä. Unkari ja Slovakia ovat jatkaneet myös putkikaasun tuomista Venäjältä.

Ukraina on viime aikoina tiivistänyt iskuja Venäjän jalostamoja ja öljyterminaaleja vastaan. Se on iskenyt muun muassa Družba-öljyputkeen ja Primorskin eli entisen Koiviston öljysatamaan Suomenlahdella.

Venäläinen nesteytetty kaasu kelpaa myös muille EU-maille

Useat EU-maat ovat myös jatkaneet venäläisen nesteytetyn maakaasun eli LNG:n ostamista Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta.

Viime vuonna EU-maat ostivat ennätysmäärän venäläistä nesteytettyä maakaasua. Sen tuonti Venäjältä EU:n alueelle kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia.

Tänä vuonna EU-maiden arvioidaan tuovan Venäjältä 13 prosenttia kaikesta käyttämästään maakaasusta. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan osuus oli 45 prosenttia.

Katso, mitkä maat tuovat EU:hun maakaasua Venäjältä:

Suurimpia venäläisen nesteytetyn maakaasun ostajia EU:ssa olivat viime vuonna Ranska, Hollanti ja Belgia, mutta ympäristöjärjestöjen tekemän raportin mukaan venäläistä kaasua päätyy edelleen myös Saksaan.

Merkittävä nesteytetyn maakaasun tuoja on Saksan liittovaltion omistama SEFE, jolla on edelleen voimassa oleva sopimus venäläisen Novatek-kaasuyhtiön kanssa.

Suomi lopetti venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin viime vuoden kesällä. Valtionyhtiö Gasum pääsi tuolloin EU-pakotteiden avulla eroon pitkästä toimitussopimuksesta.

EU-komissio yrittää ohittaa Unkarin ja Slovakian vastustuksen

EU-komissio esitti kesäkuussa lainsäädäntöä venäläisen öljyn ja maakaasun tuonnin lopettamiseksi vuoden 2028 alkuun mennessä.

Ajatuksena on, että jäsenmaiden enemmistö voi hyväksyä lain, jolloin Unkari ja Slovakia eivät voi torjua sitä.

Lakiesitys ei edelleenkään poistaisi poikkeamaa, jonka nojalla Unkari ja Slovakia ovat voineet tuoda venäläistä öljyä.

Näin EU:n energiakomissaari kertoi suunnitelmista 5. syyskuuta:

Unkari ja Slovakia ovat vastustaneet EU:n suunnitelmia Venäjän energiantuonnin lopettamiseksi. Ne varoittavat sen johtavan hinnannousuun ja energiapulaan.

Unkari allekirjoitti viime viikolla uuden maakaasun toimitussopimuksen brittiläisen energiajätin Shellin kanssa. Unkari korosti, että sopimus ei tarkoita pyrkimistä irti venäläisestä kaasusta.

– Monipuolistaminen ei merkitse jo olemassa olevista lähteistä ja reiteistä luopumista, päinvastoin, ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi.

Trumpin ministeri kävi kauppaamassa amerikkalaista kaasua

Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright kävi viime viikolla Euroopassa tuomassa Trumpin hallinnon sanomaa.

Wright sanoi perjantaina, että Euroopan unioni voisi irrottautua venäläisestä maakaasusta puolen vuoden tai vuoden aikana korvaamalla sen Yhdysvaltain nesteytetyllä maakaasulla. Wright sanoi, että Yhdysvallat on kertonut kannan EU-viranomaisille.

Wright tapasi matkallaan EU:n energiakomissaarin Dan Jørgensenin.

Jørgensen sanoi torstaina, että EU:n suunnitelma venäläisestä energiasta irrottautumiseksi on jo riittävän kunnianhimoinen ja EU keskittyy nyt sopimaan siitä.

Jørgensen sanoi uutistoimisto Reutersille, että Yhdysvallat ei ole painostanut EU:ta nopeuttamaan aikataulua.

Yhdysvallat vaatii EU:lta toimia Kiinaa ja Intiaa vastaan

Yhdysvallat on asettanut rangaistustulleja Intialle, koska Intia ostaa venäläistä öljyä. Intia on syyttänyt länttä tekopyhyydestä.

Trump on kehottanut myös EU:ta iskemään Kiinaa jopa sadan prosentin tulleilla ja vastaavanlaisilla myös Intiaa.

Kiina ja Intia ovat nyt venäläisten fossiilisten polttoaineiden suurimpia ostajia:

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on sanonut, että Yhdysvallat on valmis lisäämään painetta Venäjää kohtaan, mutta Euroopan pitää myös toimia Venäjän pakottamiseksi neuvottelupöytään.

Ilmassa on kuitenkin epäilyjä, miten vilpittömästi Trumpin hallinto on mukana pakotteiden kiristämisessä.

EU:lle Trumpin vaatimus asettaa sadan prosentin tuontitullit Kiinalle ja Intialle näyttäytyy mahdottomana. Se taas voi antaa Trumpille alibin olla tekemättä mitään.

Trumpin vaatimus venäläisöljyn ostamisen lopettamisesta koskee kaikkia Nato-maita, siis myös Turkkia. Turkki on ollut Kiinan ja Intian jälkeen kolmanneksi suurin Venäjän öljyn ostaja.

– Jos Nato tekee, kuten sanon, SOTA loppuu nopeasti ja kaikki nuo elämät pelastuvat! Jos ei, te vain tuhlaatte aikaani ja Yhdysvaltain aikaa, energiaa ja rahoja, Trump kirjoitti Truth Social -tilillään lauantaina.

Mediat: USA hieroo jo energiasopimuksia Venäjän kanssa

Samaan aikaan Trumpin hallintoa kiinnostavat jo energiasopimukset Venäjän kanssa.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän viranomaiset ovat keskustelleet Ukraina-neuvottelujen ohessa myös useista energiasopimuksista.

Keskusteluissa on ollut esillä, voisiko yhdysvaltalainen öljy-yhtiö Exxon Mobil palata Sahalin-1-öljy- ja maakaasuhankkeeseen Venäjän Kaukoidässä.

Lisäksi esillä oli mahdollisuus ostaa yhdysvaltalaista laitteistoa venäläisiin nesteytetyn maakaasun hankkeisiin, jotka nyt ovat pakotteiden kohteena.

Keskusteluissa väläytettiin myös ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Venäjältä ydinkäyttöisiä jäänmurtajia. Mahdollisista sopimuksista on puhuttu myös Valkoisessa talossa presidentti Trumpin kanssa.

Myös Wall Street Journal -lehden mukaan korkea-arvoinen Exxon Mobilin johtaja on tänä vuonna käynyt keskusteluja Venäjän valtio-omisteisen Rosneftin kanssa paluusta Sahalin-hankkeeseen, jos Yhdysvallat ja Venäjä näyttävät sille vihreää valoa osana Ukrainan rauhanprosessia.

Exxon irrottautui Sahalin-hankkeesta Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022. Se yritti myydä osuutensa hankkeesta, mutta Venäjän valtio esti myynnin ja mitätöi osuuden hankkeessa.

Samaan aikaan Venäjä tiivistää energiasuhteitaan Kiinaan. Syyskuun alussa Venäjä ja Kiina sopivat uuden maakaasuputken reitistä ja toimitusmääristä, valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti kertoi.

Maat ovat neuvotelleet kyseisestä Siperian voima 2 -kaasuputkesta pitkään. Sopimuksen sisällöstä on hyvin vähän tarkkaa tietoa.

Asiakirjan mukaan putki kulkee Mongolian kautta ja kuljettaa noin 50 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Lisätty 17.9. klo 12.42 LNG-otsikkoon