Paine tuli selväksi heti ensimmäisessä infotilaisuudessa. Ylen haastattelemat tutkijat kertovat, kuinka Harvardin hallinto varoitti vierailevia tutkijoita sosiaalisen median käytöstä. Mikä tahansa julkaisu saattaisi käynnistää hyökkäyksen tutkijaa kohtaan.
Hanna Silvola, Hankenin laskentatoimen apulaisprofessori, oli koko alkuvuoden kestävässä tutkijavaihdossa Harvardissa. Nyt hän on palannut Suomeen ja kertoo Ylelle kokemuksistaan.
– Kun olin Stanfordin yliopistossa Obaman aikana, politiikasta ei juuri puhuttu kampuksella. Nyt Harvardissa Trumpin hyökkäykset tiedettä ja yliopistoja kohtaan olivat päivittäisiä, Silvola sanoo.
Silvolan aloittaessa vierailevana tutkijana keväällä Trumpin hallinto pyrki rajoittamaan kansainvälisten tutkijoiden viisumeja sekä kohdisti yliopistoihin vaatimuksia siitä, mihin tutkimusrahoitusta saa käyttää.
– Meillekin sanottiin, että viisumit perutaan.
Valtion rahoitusta ei saanut käyttää esimerkiksi tasa-arvoa, ilmastokysymyksiä tai yhdenvertaisuutta käsitteleviin hankkeisiin. Lääketieteelliseltä tutkimukselta vietiin liittovaltion rahoitus.
Harvard vei asian oikeuteen ja puolusti tutkijoitaan vahvasti. Silvola kertoo, että joissain asioissa annettiin silti periksi.
Silvolan oma tutkimus liittyy yritysten kestävyysraportointiin ja vastuulliseen sijoittamiseen.
– Tein tutkimustani normaalisti, mutta tutkimuksesta ei voinut enää puhua samoilla termeillä kuin ennen, Silvola kertoo.
Harvard reagoi esimerkiksi Donald Trumpin hallinnon kieltämien sanojen listaan poistamalla näitä sanoja viestinnästään.
– Esimerkiksi omasta tutkijaprofiilistani Harvardin verkkosivuilla poistettiin sanat ESG ja ilmastonmuutos. Tilalle oli kirjoitettu, että olen ”anti-ESG-liikkeen tutkija”, mikä muutti viestin merkityksen täysin päinvastaiseksi, Silvola sanoo. ESG (environmental, social, governance) on lyhenne, joka viittaa yrityksen vastuullisuuteen kolmella osa-alueella: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa.
Kokemus herätti Silvolassa huolta tieteen ja koulutuksen asemasta laajemmin.
– Suomessa, Englannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa ollessani aiemmin ei ole koskaan tarvinnut käydä tällaista keskustelua. Ehkä olemme pitäneet itsestäänselvyytenä sitä, että tutkijoilla on vapaus tutkia mitä haluavat ja esittää tutkimustuloksensa sellaisina kuin ne ovat, ilman minkäänlaista poliittista painostusta siitä, mikä aihe on sopiva tai sopimaton.
Tutkijat myös varoittivat toisiaan siitä, että jopa sähköpostien kirjoittamisessa kannatti pitää kieli keskellä suuta. Huhujen mukaan FBI seurasi yliopiston sähköpostiliikennettä.
Trumpin hyökkäys yliopistoja kohtaan alkoi jo vaalikampanjasta
Heti Donald Trumpin valtaannousun jälkeen Trumpin hallinto alkoi painostaa yhdysvaltaisia yliopistoja.
Jo vaalikampanjassaan Trump totesi, että yliopistoissa on vallalla radikaali vasemmisto.
Hallinto alkoi painostaa Harvardia tekemään laajoja sisäisiä muutoksia, muun muassa hallinnossa, rekrytoinnissa ja kurinpitosäännöissä.
Trumpin hallinto vaati ”vasemmistolaisuuden” ja ”woke-ideologia” kitkemistä. Hallinto syytti yliopistoa antisemitismistä.
Kun Harvard ei suostunut vaatimuksiin, Trumpin hallinto jäädytti vajaan kahden miljardin euron edestä Harvardin monivuotista rahoitusta huhtikuussa.
Hyökkäykset jatkuivat monesta suunnasta: Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö kielsi yliopistoa ottamasta sisään ulkomaisia opiskelijoita.
Ministeriö perusteli päästöstään sillä, että Harvard edistää väkivaltaa ja antisemitismiä kampuksellaan sekä tekee yhteistyötä Kiinan kommunistisen puolueen kanssa. Myös tutkijoiden viisumeita on yritetty estää.
Rahoitusleikkausten seurauksena Harvard on joutunut keskeyttämään kunnianhimoisia tutkimusohjelmia etenkin kansanterveyden ja lääketieteen aloilla.
Runsas viikko sitten yhdysvaltalainen tuomari määräsi, että presidentti Donald Trumpin hallinnon tekemät Harvardin yliopiston rahoitusleikkaukset kumotaan lainvastaisina. Painostus ei kuitenkaan vielä ole ohi.
Vaihtoehtoiset faktat voittavat faktat Trumpin maailmassa
Hanna Silvola arvelee, että tiede sekä puolueeton tieto on yksinkertaisesti niin suuri uhka Trumpin politiikalle, että hallinto haluaa rajoittaa tieteenvapautta sen vuoksi.
– Tutkittu tieto ja kansalaisten ymmärryksen lisääminen ei tue nykyistä politiikkaa, jossa vaihtoehtoisilla faktoilla on tutkittua tietoa suurempi merkitys.
Vastareaktiona Harvard lisäsi kurssitarjontaansa tänä vuonna kursseja perustuslaista, ja nämä kurssit ovat ilmaisia ja avoimia ihan kaikille kansalaisille, ei vain Harvardin opiskelijoille, Silvola kertoo.
Hän toteaa, myös, että yhdysvalloissa kansalaisten luottamus yliopistoja kohtaan on laskenut edellisen vuosikymmenen.
– Se oli alimmillaan viime kesänä, mutta Trumpin yritys vaimentaa yliopistoja onkin tilastojen valossa saanut aikaan nyt vastareaktion.
Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan kansalaisten suhtautuminen yliopistoja ja objektiivista tutkimustietoa kohtaan onkin lähtenyt nyt kasvuun ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Akateeminen vapaus uhattuna
Harvardissa Silvolan kanssa samaan aikaan tutkijavaihdossa ollut Norwegian business schoolin professori Ragnhild Kvålshaugen kertoo, että Trumpin hallinnon yliopistoihin kohdistama paine näkyi konkreettisesti tutkijoiden arjessa.
Kvålshaugenin mukaan yliopisto antoi heti alkuun ohjeita olla varovainen sosiaalisessa mediassa. Liian näkyvä kannanotto esimerkiksi tasa-arvoon tai inklusiivisuuteen liittyen saattoi johtaa seurauksiin.
Kvålshaugen kuvailee kokemaansa huolestuttavaksi. Nyt hän on palannut jo takaisin Osloon.
– Tärkein asia, jonka huomasin kollegoissani, oli itsesensuuri. Ihmiset pelkäsivät puhua tasa-arvosta, inklusiivisuudesta ja arvokkuudesta. Sosiaalisessa mediassa oltiin varovaisia, ja luokkahuoneissa tiettyjä aiheita välteltiin jännitteiden takia, Kvålshaugen kertoo.
Trumpin hallinnon leikkaukset näkyivät erityisesti lääketieteellisessä tiedekunnassa ja kansanterveystieteessä. Yksi Kvålshaugenin tuntema tutkija menetti jopa 60 prosenttia rahoituksestaan.
– Tilanne oli vakava. Harvard joutui karsimaan henkilöstöä heti. Näimme, kuinka haavoittuvia akateeminen vapaus ja demokraattiset arvot todella ovat, hän sanoo.
Yliopiston johto kuitenkin asettui vastustamaan hallintoa. Presidentti ja professoreiden ryhmät tuomitsivat rahoituksen peruutuksen, ja kampuksella syntyi myös ylpeyden tunnetta.
– Arvostan suuresti Harvardin johtoa. He puolustivat akateemista vapautta, vaikka sillä oli vakavia seurauksia sekä yksilöille että yhteisöille. Se loi toivoa tulevaisuudesta, Kvålshaugen sanoo.
”Nyt oli aiheita, joista ei voinut puhua”
Samaa sanoo Ylen haastattelema parhaillaan Harvardissa oleva tutkija. Hänen mukaansa Harvard panee akateemisen vapauden etusijalle.
– Paine näkyi selvästi kesällä, kun heräsi kysymys siitä, kuinka pakotteet mahdollisesti vaikuttavat ja peruuntuuko oma vierailuni Harvardiin. Yliopiston puolesta oltiin tuolloin melko paljon yhteydessä ja päivitettiin kuinka asia etenee, suomalaistutkija sanoo. Hän on parhaillaan Harvardissa, eikä halua nimeään julki.
Kvålshaugen toteaa, että kollegoiden kanssa keskusteluissa nousi esiin myös huoli siitä, että tutkimuksen tuloksia, kuten ilmastonmuutoksen tai rokotusten tieteellisiä faktoja, ei enää pidetty tosiasioina hallinnon silmissä.
– En ollut koskaan kuvitellut, että akateeminen vapaus voisi olla näin hauras. Aiemmin kampuksilla käytiin vilkasta keskustelua ja opiskelijat protestoivat eri asioista. Nyt oli aiheita, joista ei voinut puhua. Esimerkiksi ilmastonmuutosta hallitus kielsi, samoin rokotuksiin liittyviä tieteellisiä faktoja. Tämä on täysin vastoin akateemista ajattelua, jonka ydin on totuuden etsiminen, hän sanoo.
Kvålshaugenin mukaan tilanne Harvardissa on muistutus siitä, että myös Euroopassa akateemisen vapauden puolustaminen on tärkeää.