Juttu tiivistettynä

TOULON Saksa ja Ranska elvyttävät suhdettaan tänään alkavassa kaksipäiväisessä huippukokouksessa Toulonissa.

Maiden tapaamisella on suuria merkityksiä koko Euroopan unionille, koska kahden suurimman jäsenmaan välit ovat rakoilleet pahasti viime vuosina.

Kaksikolta ei ole tullut eurooppalaisia aloitteita käytännössä sitten koronapandemian. Tuolloin maat sopivat ensin kahden kesken, että talouden elvyttämiseksi tarvitaan yhteistä eurooppalaista velkaa.

Sen jälkeen asian käsittely vauhdittui EU:ssa – muutkin jäsenmaat taipuivat tukemaan satojen miljardien eurojen velkapakettia.

Näin EU-yhteistyötä on vuosikymmenten varrella syvennetty. Ilman Saksan ja Ranskan yhteisymmärrystä uudistuksia on mahdotonta tehdä.

Koko EU sai alkunsa Ranska–Saksa-suhteesta

EU perustettiin käytännössä Saksan ja Ranskan vuosisataisten vihollisuuksien päättämiseksi.

Ranskalaiset ideanikkarit Jean Monnet ja Robert Schuman loivat unionin perustan, jolla Euroopan katolinen etelä ja protestanttinen pohjoinen saatiin liittoon.

Aina Saksojen yhdistymiseen asti Euroopan poliiittista yhteistyötä on käytännössä katsoen johtanut Ranska. Saksa on toiminut rahoittajana. Ranskan johtajat hyödynsivät vuosikymmeniä Saksan huonoa omaatuntoa toisen maailmansodan jälkeen.

Kaikki EU:n tärkeät uudistukset sisämarkkinoista yhteisvaluutta euroon ovat ensin olleet näiden kahden kompromisseja.

Välit ovat lämmenneet Merzin myötä

Saksan liittokansleri Friedrich Merz edustaa maataan ”ranskalais–saksalaisen ministerineuvoston” kokouksessa ensimmäistä kertaa. Hänen välinsä Ranskan presidenttiin Emmanuel Macroniin ovat selvästi läheisemmät kuin edeltäjänsä Olaf Scholzin.

Yleensä tapaamisia on järjestetty kaksi kertaa vuodessa. Osin maiden tähän saakka etäisten välien, osin maailmanpolitiikan tilanteen vuoksi edellisestä kerrasta on jo yli vuosi.

Välien palautuminen on katsottu välttämättömäksi uuden poliittisen tilanteen vuoksi, Macronin esikunta kommentoi kokousten alla.

Asialistalla on isoja kysymyksiä: esimerkiksi Ukrainan sota, Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin arvaamaton politiikka, Iranin ydinohjelman vaikutukset ja taloudellinen kilpailukyky. Toulonissa pohditaan yhteisiä, konkreettisia toimintatapoja ja linjauksia kaikissa näissä kysymyksissä.

Ranskalaisten kokousjärjestäjien mukaan tavoitteena on rakentaa tehokas ja uskottava Eurooppa, joka on kilpailukykyinen kansainvälisesti. Maat tuovat Toulonin päätöksiä myöhemmin myös eurooppalaisiin pöytiin.

Keskusteluissa EU:n tulevaisuus ja turvallisuus

Kokouksen pääpäivä on perjantaina, jolloin Merz ja Macron tapaavat hallitustensa avainministerien kanssa koko päivän. Kummastakin maasta Touloniin matkustaa kymmenen avainministeriä.

Ensimmäisessä kokoonpanossa käsitellään yhteisiä toimia Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi: sääntelyn yksinkertaistamista, teollisuusstrategiaa, energiaa sekä tärkeiden strategisten alojen kuten tekoälyn tai avaruusteknologian tukea.

Toisessa ”täysistunnossa” aiheena ovat taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset. Tarkoitus on, että rajanaapurit tekevät esimerkiksi tuottavuuteen, työmarkkinoihin ja nuorten työllisyyteen liittyviä uudistuksia yhdenmukaisesti.

Kolmas ja eniten keskustelua etukäteen herättänyt aihe on turvallisuus ja puolustus. Sen käsittelyyn osallistuvat Merzin ja Macronin lisäksi maiden ulkoministerit, puolustusministerit ja talousministerit.

– Meillä on Euroopassa monia erilaisia ​​asejärjestelmiä, eikä meillä ole samanlaista strategista syvyyttä kuin Yhdysvalloilla, joka on keskittynyt tiettyihin malleihin niin vaikkapa hävittäjissä kuin panssarivaunuissakin, Ranskan presidentinkanslia tiedotti kokouksen alla.

Satamakaupunki Toulon ei ole valikoitunut tämänkertaisen ministerineuvoston kokouspaikaksi sattumalta. Kaupungissa on paljon puolustusteollisuutta, ja se on Ranskan Välimeren-päätukikohta.

Toulonin historia heijastelee Ranskan ulkopoliittista identiteettiä.

Ranska puolustautuu itse, Saksa nojaa Yhdysvaltoihin

Toisin kuin muut EU-maat, Ranska valitsi itsenäisen puolustuspolitiikan toisen maailmansodan jälkeen. Se kehitti oman ydinaseen ja vetäytyi Naton sotilasrakenteista 1960-luvulla.

Ranskan maailmankuva on siksi eurooppalaisempi kuin Saksan, jonka puolustus on rakennettu vahvasti Yhdysvaltojen varaan. Saksa on toisin sanoen vähemmän itsenäinen jo lähtökohtaisesti.

Donald Trumpin tultua Yhdysvaltojen presidentiksi Saksa tekee täyskäännöstä puolustuspolitiikassaan. Juuri keskiviikkona liittokansleri Merz kertoi, että vielä tämän vuoden loppuun mennessä on päätetään yhteiseurooppalaisesta Future Combat Air System (FCAS) -ohjelmasta, jossa Saksa, Ranska ja Espanja kehittävät seuraavan sukupolven hävittäjää.

Vaikka itsenäinen eurooppalainen puolustus on nyt sekä Ranskan että Saksan tavoite, vaikeuksia uusille yhteishankkeille tulee maiden sisäisistä tilanteista.

Ranskassa François Bayroun hallitus suunnittelee isoja säästöjä budjettiin, koska maa on elänyt viime vuodet yli varojensa. Siksi Bayrou joutuu pian mittauttamaan kannatuksensa luottamusäänestyksessä.

Saksassa taas vasta keväällä aloittanut hallitus on vaikean tehtävän edessä, kun se yrittää nopeasti varustaa huonoon kuntoon päässyttä armeijaa. Hallituspuolueiden kesken on ollut suuria erimielisyyksiä muun muassa siitä, pitäisikö maahan palauttaa asevelvollisuus vai ei.