Presidentti Alexander Stubb osallistuu huomenna maanantaina Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tapaamiseen Washingtonissa. Se on kunnianosoitus niin Stubbille kuin Suomelle, sanoo entinen ulkoministeri ja vihreiden nykyinen kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).
– Se on tietynlainen arvonosoitus presidentti Stubbille itselleen ja myöskin Suomelle, että meitä kuunnellaan tässä, Haavisto toteaa.
Haavisto huomauttaa, että Stubbilla on oma henkilökohtainen suhde presidentti Trumpiin. Nyt tätä suhdetta pitäisi käyttää hyväksi, jotta Euroopan ja Ukrainan näkemys Venäjän hyökkäyssodasta tavoittaa Trumpin.
Samanlaisen analyysin Stubbin mukanaolosta tekee vanhempi tutkija Matti Pesu ulkopoliittisesta instituutista.
Pesu uskoo, että Suomen presidentti Stubb on valittu joukkoon juuri henkilösuhteidensa vuoksi. Hänellä on Trumpin lisäksi myös Zelenskyin luottamus.
– Euroopassa ajatellaan, että Stubb on johtaja, joka pystyy viestimään asioita Trumpille. Trump ilmeisesti pitää Stubbia miellyttävänä. Hänellä on myös aika myönteinen kuva Suomesta.
Pesu arvioi, että Suomen saama huomio Natoon liittymisen yhteydessä sekä historia ja raja Venäjän kanssa ovat tuoneet Suomelle Trumpin silmissä turvallisuuspoliittista vakuuttavuutta.
Haavisto: Eurooppalaisten tarkoitus suojella Zelenskyitä
Pesu arvioi, että tulitauko, turvatakuut Ukrainalle ja pakoteuhan palauttaminen Venäjälle ovat tärkeimmät neuvoteltavat asiat, kun Zelenskyi ja Trump tapaavat huomenna maanantaina.
Zelenskyin on määrä tavata Trump iltapäivällä paikallista aikaa. Zeleskyin mukana Washingtoniin matkustaa tällä kertaa myös joukko eurooppalaisjohtajia, muun muassa presidentti Alexander Stubb.
Vladimir Putinin ja Trumpin neuvottelut päättyivät perjantaina Alaskassa.
Pesun mukaan käynnissä on nyt ”kamppailu Trumpin sydämestä ja mielestä”.
– Toisella puolella Venäjä ja toisella Ukraina ja muu Eurooppa. Tämä on jatkuvaa diplomaattista peliä ja köydenvetoa.
Pekka Haavisto näkee, että tässä diplomaattisessa pelissä on vuoroin otettu kaksi askelta eteen ja yksi taakse.
– Silloin kun on voitu suoraan puhua presidentti Trumpin kanssa, niin on löytynyt yhteinen sävel, mutta sitten Euroopan ja Yhdysvaltain näkemykset vähän kuin irtoavat toisistaan, Haavisto kuvailee.
Haavisto arvelee, että juuri tästä syystä joukko eurooppalaisia johtajia on lähdössä huomiseksi Washingtoniin.
Yhteisen näkemyksen lisäksi Haavisto arvioi, että Euroopan johtajien yhtenä tarkoituksena on suojella Ukrainan presidenttiä, jotta edellisen vierailun tapahtumat eivät toistu.
Kun Zelenskyi viimeksi tapasi Trumpin kahden kesken helmikuussa, Trump nöyryytti häntä julkisesti.
Myös Pesu uskoo, ettei vastaavaa ole nyt odotettavissa, koska nyt mukana matkustaa joukko Euroopan johtajia.
– Sillä haetaan, että tunnelma pysyisi rakentavana. Mukana on toimijoita, joilla on hyvät henkilösuhteet Trumpiin.
Rauhanprosessi vietiin heti valtionjohdon tasolle
Pesun mukaan Alaskan-neuvottelut päättyivät Euroopan ja Ukrainan kannalta tappiollisesti, vaikka katastrofilta vältyttiinkin.
Hän arvioi, että Putin sai Alaskassa vedettyä Trumpin piirun verran enemmän omalle puolelleen.
– Eurooppa on hinannut Trumpia laajemmalle eurooppalaiselle ja ukrainalaismyönteisemmälle linjalle. Nyt näytti, että Trump otti omassa tulkinnassaan ja tavoitteissaan taas muutaman askeleen venäläisten ja Putinin suuntaan.
Trump sanoi Alaskassa muun muassa, että hän tavoittelee rauhaa suoraan ilman tulitaukoa.
Pesun mukaan vaihtoehto on Ukrainan kannalta huono. Hän arvioi, että Zelenskyi tukijoukkoineen pyrkii saamaan Trumpin tulitauon kannalle Washingtonissa.
– Vaihtoehto, että neuvoteltaisiin samalla kun luodit lentävät, on Ukrainalle heikko. Meneillään oleva sota antaa jatkuvasti Venäjälle vääntövoimaa.
Myös kokenut diplomaatti Haavisto pitää suoraa rauhansopimuksen tavoittelua tässä vaiheessa kunnianhimoisena yrityksenä. Hän huomauttaa, että nyt rauhanprosessi on viety suoraan valtionpäämiestasolle ja välistä puuttuu diplomaattinen taso.
– Rauhankysymykset sisältävät valtavan joukon yksityiskohtia. Ei ole kysymys vain rajasta, vaan esimerkiksi sotakorvauksista tai kadonneista lapsista, kidnapatuista lapsista tai sotavankien vaihdosta, Haavisto toteaa.
Nyt vaarana on, että suoraan valtiojohdon tasolla runtatussa rauhassa nämä asiat jäävät käsittelemättä.
– Silloin tekosyy uuteen konfliktiin voikin löytyä näistä käsittelemättömistä asioista, Haavisto sanoo.
Alkaako Trump taas painostaa Ukrainaa?
Haavisto arvioi, että yksi huomenna pöydällä olevista asioista ovat turvatakuut, joita Ukraina on ilmoittanut pitävänsä jopa aluekysymyksiä tärkeämpinä.
UPI:n vanhempi tutkija Matti Pesu lisää pöydälle vielä pakoteuhan palauttamisen, jota Euroopassa ollaan pidetty esillä Venäjän painostamiseksi rauhaan.
Pesun mukaan kohtalonkysymys maanantaina on, alkaako Trump painostaa Ukrainaa Venäjän mahdollisesti sanelemien ehtojen kannalle vai saako Eurooppa ohjattua keskustelua siten, että Ukrainan asema paranee.
Pesu ei usko, että Trump olisi saavuttanut mitään varsinaista ”diiliä” Putinin kanssa Alaskassa, mutta jotain viitekehystä sille presidentit saattoivat luoda.
– Huomenna Trumpin asenne paljastaa, alkaako hän jälleen painostaa Ukrainaa vai ei.
Ukrainaa tukevien maiden liittouma, niin sanottu halukkaiden koalitio, pitää tänään iltapäivällä etäkokouksen, johon Stubb myös osallistuu.
Johtajat vaihtavat ajatuksia ennen Zelenskyin ja Trumpin tapaamista.