KIOVA Ukrainaa koskevat rauhanneuvottelut ovat vaarassa ajautua samaan umpikujaan kuin Normandia-neuvottelut aikoinaan.
Tämä tuli selväksi viimeistään tänään keskiviikkona Yhdysvaltain, Euroopan ja Ukrainan kesken käydyissä keskusteluissa.
Normandia oli diplomaattinen Donbasin taistelujen pysäyttämiseen tähdännyt neuvotteluformaatti, joihin osallistui Venäjän ja Ukrainan lisäksi Ranska ja Saksa.
Normandia-neuvottelut kariutuivat muun muassa siihen, että Venäjä halusi Donbasiin vaalit ennen kuin Ukraina saisi rajansa takaisin. Ukraina vaati päinvastaista.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz toisti tänään Ukrainan ja Euroopan yhteisen näkemyksen siitä, että tulitauon on oltava ensimmäinen asia rauhanprosessissa. Neuvotteluja aluekysymyksestä voi käydä vasta sen jälkeen.
Moskova taas vaatinee, että Ukrainan joukot vetäytyisivät koko Donbasin alueelta. Sitten voi neuvotella aselevosta.
Aselevosta voi kehittyä juupas-eipäs-kysymys, joka Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on yritettävä ratkaista perjantaina Alaskassa.
”Viidensadan miljoonan asukkaan Eurooppa pyytää 350 miljoonan asukkaan Yhdysvaltoja suojaamaan sitä 150 miljoonan asukkaan Venäjältä.”
Tällainen vitsi on kiertänyt ukrainalaisessa somessa kevään ja kesän aikana. Se on kärjekäs, mutta siinä on myös perää.
Perjantaina Alaskassa käytävistä keskusteluista ovat poissa ne, joita neuvottelutulos koskettaa eniten: Ukraina ja Eurooppa.
Osittain se liittyy Venäjän presidentin Vladimir Putinin asenteisiin. Hän ei näe Ukrainaa itsenäisenä toimijana ja on valmis neuvottelemaan vain sen tahon kanssa, jota pitää Ukrainan isäntänä.
Toisaalta se liittyy myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tilanteeseen. Venäjän ja Ukrainan välinen sota alkaa selkeästi käydä Trumpin hermoille.
Trump tekee omasta mielestään isoja asioita: hän sovitteli Armenian ja Azerbaidžanin välejä, rankaisee muita valtioita korkeilla tulleilla ja haluaa puhdistaa Washingtonin rikollisuudesta.
Silti häneltä tivataan jatkuvasti rauhanprosessista Ukrainassa. Edistyksen uupuminen muistuttaa häntä pahasti pieleen menneestä vaalilupauksestaan.
Siksi Yhdysvaltain presidentti haluaa nopean rauhan. Sen oikeudenmukaisuus tai pysyvyys ei ole Trumpille kaikkein tärkein kysymys.
Maanantaina Trump puhui jälleen kerran ”alueiden vaihdosta” ja siitä, että hän yrittää palauttaa Ukrainalle joitakin asioita. Ukrainaa puheet ”alueiden vaihdosta” harmittavat, sillä Trumpin suunnitteleman kaupittelun kohteena ovat sen alueet.
The Telegraphin mukaan Zelenskyi on sanonut Euroopan johtajille, että Trumpin ehdotukset, joihin liittyisi lisäalueiden luovuttaminen Venäjälle, on torjuttava.
Sen sijaan Ukraina olisi valmis pysäyttämään sodan nykyisille rintamalinjoille ja lopettamaan Venäjän hallussa olevien ukrainalaisalueiden tulitukset.
Vaikka Trump haluaa esiintyä maailman mahtavimpana johtajana, todellisia vaikutuskeinoja Putiniin hänellä ei ole.
Trumpin uhkavaatimus Venäjälle osoittautui flopiksi. Pakotteiden sijaan tuli käytännössä uusi neuvottelukierros, joka ei välttämättä johda mihinkään.
Putinilla ei ole mitään intressiä lopettaa sotaa. Hylkiön asema on ohi, talous on kärsinyt mutta toistaiseksi kestänyt, sodan varjossa sisäpoliittisesti voi tehdä mitä vaan.
Vaikutuskeinoja Ukrainaan Trumpilla on enemmän, ennen kaikkea asetoimitukset. Nekään eivät kuitenkaan ole rajattomat.
Amerikkalaisaseiden toimitusten pysähtyminen olisi kova isku Ukrainan puolustukselle, mutta sotaa se ei välttämättä pysäytä. Se lisäisi paineita ja auttamistarvetta Ukrainan puolella seisoviin Euroopan maihin.
Vuonna 2018 Trump ja Putin tapasivat Helsingissä. Se oli iso mediaspektaakkeli, jonka anti jäi laihaksi, mutta Suomi sai tärkeää kansainvälistä näkyvyyttä.
Enää Helsinkiä ei kokouspaikaksi voi kuvitella, sillä Venäjän silmissä Suomi on epäystävällinen maa, petturi, joka on hylännyt puolueettomuutensa. Suomen presidentti on kuitenkin edelleen mukana neuvotteluissa, tällä kertaa Ukrainan ja Euroopan yhteisrintamalla.
Jos kysytään ukrainalaisilta, myös Trumpin ja Putinin tulevan tapaamisen tulos jäänee laihaksi. Tällä kertaa panokset ovat kuitenkin paljon kovemmat.