Kaksi ikääntynyttä ja kiistanalaista suurvaltajohtajaa, Vladimir Putin ja Donald Trump, neuvottelevat tänään siitä, millaisin ehdoin Venäjä voisi suostua tulitaukoon Ukrainassa.
Kysyimme ihmismielen asiantuntijoilta, millaiset persoonat ja egot tänään Alaskassa neuvottelupöytään asettautuvat.
Kumpi vie ja kumpi vikisee?
Filosofi ja tietokirjailija Tommi Uschanov uskoo, että odotettavissa on samaa kuin aina silloin, kun Donald Trump neuvottelee ulkomaiden johtajien kanssa.
– Sovitaan jotain, mistä seuraa jonkinlainen selkkaus, ja sitten ei lopulta toteuteta sitä, mistä oli sovittu.
Psykiatri, dosentti, poliitikko ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale uumoilee, että kokoukselta on odotettavissa lähinnä pettymyksiä.
– Kyllähän se pahalta näyttää, jos pari suurvaltajohtajaa ryhtyy sopimaan asioista yli eurooppalaisten ja ukrainalaisten päiden. En usko, että Anchoragen huippukokouksesta sellaisenaan tulee yhtään mitään.
”Impulssikontrolli kavaltaa Trumpin”
Kun valtaa on liikaa, on sillä taipumus myös nousta päähän.
Ylen haastattelemien ihmismielen asiantuntijoiden mukaan vallan addiktoiva vaikutus näkyy molemmissa presidenteissä.
Sekä Putinia että Trumpia yhdistää halu varmistaa paikkansa ihmiskunnan historiassa.
Turun yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Jyrki Korkeilan mukaan Trump ja Putin ovat kumpikin autoritäärisiä persoonia, vaikkakin erilaisia sellaisia.
– Trumpin impulssien hallinta ilmenee julkisuudessa heikkona. Tämä ongelma on Yhdysvaltain presidentillä ollut voimistumaan päin. Putin taas on ilmeettömän konemainen ja kylmäkiskoinen. Hänestä huokuu hänen oma, pitkän tähtäimen strategiansa, Korkeila kuvailee.
Autoritäärinen persoona viittaa yksilöön, jolle on ominaista tottelevaisuus ja vahva usko auktoriteetteihin. Tällainen ihminen arvostaa hierarkioita ja vahvaa johtajuutta.
– Kummallakin on vankka käsitys itsestään historiallisena toimijana. Putin vertasi itseään Pietari Suureen ja rakennutti tälle Venäjän entiselle mahtimiehelle Moskovaan patsaan, jota monet pitivät kummallisena, ellei peräti rumana. Trump taas janoaa ulkokultaista palvontaa jo pelkän olemassaolonsa perusteella, Korkeila sanoo.
Miten helppoa tai vaikeaa on nähdä suurvaltajohtajien päiden sisään?
– Impulssikontrolli kyllä kavaltaa Trumpin mielenliikkeitä. Hän on katkera ja kostonhaluinen ihmisille, jotka ovat häntä vastustaneet, Korkeila analysoi.
Putinin mielenliikkeistä taas on hänen mukaansa vaikeampaa ottaa selkoa.
– Hän sanoo yhtä ja tekee toista, uhkailee ja pelottelee ydinaseillaan. Tämä on todennäköinen harhautusliike, mutta kommunikointi ja ruumiinkieli eivät sitä mitenkään paljasta.
Millaisia neuvottelijoita Trump ja Putin ovat?
Neuvottelijana kumpikaan valtionpäämies ei ole Ylen haastattelemien eksperttien mielestä hääppöinen.
Korkeilan näkemys on, ettei Trump osaa aidosti neuvotella.
– Tämä näkyi jo hänen liikemiesuransa aikana, jolloin hänen keskeiset työkalunsa olivat manipulointi, uhkailu ja piittaamattomuus sopimuksista. Neuvotteleminenhan on jotain aivan muuta kuin toisten alistamista omaan tahtoon. Hyvien neuvottelujen jälkeen ei myöskään pidä itse päätyä konkurssiin.
Taipaleen mukaan Trump hyödyntää politiikassa ennen muuta arvaamattomuuttaan.
– Tulliprosentit heittelevät laidasta laitaan. Milloin sadasta prosentista 25:een, ja seuraavalla viikolla taas toisin päin. Nyt on 10 päivää aikaa sopia, ja yhtäkkiä 25 päivää. Trumpin kanssa mahtaa olla vaikeaa keskustella ja neuvotella, mutta imartelulle hänkin tuntuu olevan sangen perso.
Uschanovin mukaan Trumpista on tärkeää ymmärtää, että hän ei todellakaan ole mikään diilintekijänero.
– Todellisen maailman Trump on mies, jolta on mennyt yritys kuusi kertaa konkurssiin. TV-sarja Diili vain loi hänen ympärilleen neuvottelijan maineen, mutta sehän oli lavasteissa kuvattu fiktiivinen viihdeohjelma, Uschanov sanoo.
Putin taas vaikuttaa Korkeilan mukaan neuvottelijana joustamattomalta.
– Hän suosii enemmän sanelu- ja manipulointilinjaa kuin aitoa vuorovaikutusta. Putinissa on havaittavissa hieman Napoleonin piirteitä. Eli hän samaistaa Venäjän intressit ja omat intressinsä. Hän on eräänlainen pyhän Venäjän idean ruumiillistuma.
”Putinin on jatkettava loppuun asti valitsemallaan tiellä”
Putinille on jo pitkään ollut luonteenomaista, että hän ei itse puhu käytännössä mistään juuri mitään, Uschanov toteaa. Äänessä ovat sen sijaan joko Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov, Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova tai Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja ex-presidentti Dmitri Medvedev.
Useiden eri puhetorvien käytössä saattaa Uschanovin mukaan olla kyse hieman samanlaisesta ilmiöstä kuin toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Tuolloin Josif Stalin perusti Ukrainaan ja Valko-Venäjälle lyhyeksi aikaa omat näennäisesti itsenäisesti ulkomaansuhteet, jotka toimivat Neuvostoliiton ulkoministeriön rinnalla.
– Näin hän pääsi tekemään useita keskenään osittain ristiriidassa olevia ulkopoliittisia avauksia ja valitsi niistä sitten sen, joka vaikutti toimivan parhaiten.
Uschanov pitää selvänä, että Ukrainan sodan pitkittyminen on ollut Putinille suuri järkytys ja syvä epäonnistumisen kokemus. Sodat tuntuvat aina lyhyemmiltä aloitettaessa kuin lopetettaessa, filosofi tuumii.
– Vaikka tilanne on kauhea, ei saisi liikaa uskotella itselleen sitäkään, että kaikki on mennyt Putinin suunnitelmien mukaan. Hänen suunnitelmanaan ei varmasti ollut Ukrainan sodan pitkittyminen samanlaiseksi vuosia kestäväksi, paikallaan polkevaksi junnaukseksi kuin mitä vaikka suurin osa jatkosodasta oli.
Uschanovin mukaan Venäjän poliittiseen kulttuuriin on aina kuulunut se, että sodan hävinnyt johtaja on pian entinen johtaja.
– Putinin onkin jatkettava loppuun asti valitsemallaan tiellä, koska muuten hän on itse se, joka seuraavaksi putoaa mystisesti jostain ikkunasta, Uschanov letkauttaa.
Kumpi vie ja kumpi vikisee?
Tänään Anchoragen kaupungissa Yhdysvalloissa neuvottelevia suurvaltajohtajia yhdistää muun muassa demokratian halveksunta, asiantuntijat arvioivat.
– Sen paremmin Putin kuin Trumpkaan eivät ole millään tavalla demokraattisia henkilöitä. Kansalaisvapaudet on Venäjällä tungettu maan rakoon ja tämän päivän Yhdysvalloissakin näyttää jossain määrin poliisivaltion piirteitä olevan, Taipale arvioi.
Kumpi siis vie ja kumpi vikisee tänään Anchoragessa?
– Kumpikaan tuskin avoimesti vikisee, mutta on todennäköistä, ettei Trump ymmärrä tulleensa viedyksi, Korkeila vastaa.
Molempia puheena olevia valtionjohtajia alkaa ikä painaa. Vladimir Putin on 72-vuotias, ja Donald Trump lähestyy jo kovaa kyytiä 80 vuoden rajapyykkiä.
– On spekuloitu, että Putinissa olisi korona-ajan eristyksessä tapahtunut jokin suuri psyykkinen käänne, josta koko Ukrainan sota viime kädessä johtuisi, mutta se on silkkaa spekulaatiota, Uschanov pohdiskelee.