Juttu tiivistettynä
Alkaneella viikolla saatetaan nähdä käänne Ukrainan sodassa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat perjantaina 15. elokuuta Alaskassa ja neuvottelevat sodan päättymisestä Ukrainassa.
Toistaiseksi on epäselvää, saako Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kutsun tapaamiseen.
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance kertoi kuitenkin sunnuntaina, että Yhdysvallat suunnittelee tapaamista Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan presidenttien kesken. Vancen mukaan tapaamisen ajankohdasta aiotaan puhua lisää tällä viikolla Alaskassa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan kuvasi aiemmin Ylelle, että Zelenskyn jääminen pois maataan koskevista neuvotteluista olisi ”kylmää kyytiä” Ukrainalle ja kansainväliselle oikeudelle.
Myös Lassila näkee tällaisessa tapaamisessa suuren riskin.
– Siitä lähtien kun Trump uudellenvalittiin, on ollut se uhka, että Trump neuvottelee Venäjän kanssa diilin, joka ei ole millään muotoa siedettävä Ukrainalle.
Venäjä vaatii rauhanehdoissaan Ukrainan vetäytymistä Donetskin ja Luhanskin alueilta sekä rintamalinjojen jäädyttämistä.
Puolalaisen Onet-sivuston tietojen mukaan Trump esittäisi Ukrainaan tulitaukoa ja käytännössä hyväksyisi Venäjän valtaamat alueet Venäjälle kuuluviksi.
Sivuston mukaan Trump kuitenkin aikoisi jatkaa aseapua Ukrainalle eikä rajoittaisi tai estäisi Ukrainan Nato-jäsenyyttä.
Tutkija: Ukraina joutunee tekemään alueluovutuksia
Trumpin pakkomielle saada aikaan nopea rauha on Ukrainalle selvä riski, Lassila arvioi.
Tutkijan mukaan vaikuttaa selvältä, että rauhan saamiseksi Ukraina joutuu ennen pitkään luovuttamaan osan alueistaan Venäjälle.
– Se on lähtökohta. Tärkeämpi kysymys on sitten, että mitä Ukraina saa vastineeksi. Nimenomaan turvatakuukysymys on tässä se kaikkein suurin.
Lassilan mukaan Ukrainan pahin skenaario olisi, että Trump painostaisi maan hyväksymään huonon sopimuksen ilman selkeää näkymää turvatakuista.
Paras vaihtoehto puolestaan olisi se, että Venäjä joutuisi taipumaan näissä tavoitteissaan ja neuvottelut silti etenisivät.
– Silloin viestittäisiin siitä, ettei kysymys enää vain ajanpeluusta, vaan että Venäjä joutuu aidosti joutuu myöntymään siihen, ettei se voi saada kaikkea haluamaansa.
Putin osaa Trumpin imartelun
Lassila pitää mahdollisena, että Ukrainan rauhanprosessi etenee jo perjantaina Alaskassa.
– Siellä voidaan joko edistää suoraan tulitaukoa tai luoda suuntaviivoja seuraavalle tapaamiselle.
Toisaalta Lassilan mukaan voi olla, että Putin keskittyy tapaamisessa imartelemaan Trumpia ja pelaamaan sillä aikaa.
Lassila ei usko, että Putin lähtisi tapaamisessa riitauttamaan sille epämieluisia kohtia.
– Venäjä voi keskittyä neuvotteluissa edistämään sille tärkeitä osia, ja jättämään hämärän peittoon ne osat, jotka eivät ole sille mieluisia.
Toisaalta on myös mahdollista, että odotettu kokous lässähtää, eikä suurta lopputulemaa saada aikaiseksi, tutkija sanoo. Näin voisi hänen mukaansa käydä esimerkiksi, jos Venäjä huomaa, että Trump pyrkii aidosti välittämään myös eurooppalaisia tai ennen kaikkea Ukrainan kantoja.
Lassilan mukaan ei myöskään ole täysin poissuljettua, että kansainvälisen pidätysmääräyksen pelossa Putin ei saavukaan paikalle.
Tätä hän ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, kun tapaamisesta on jo sovittu.
– Venäjän kannalta on kasvanut riski siitä, että poisjääminen viimeistään katkaisisi Trumpin kamelin kaulan, ja hän sitten kääntyisi selkeämmin Ukrainan kannalle.
Euroopan yritettävä vaikuttaa Trumpiin
Ennen perjantaita EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina etäkokoukseen keskustelemaan Ukrainan tilanteesta.
Lisäksi uutistoimisto Bloombergin mukaan Euroopan johtajat pyrkivät keskusteleman vielä Trumpin kanssa ennen Alaskan neuvotteluja.
Lassilan mukaan kiinnostavaa onkin seurata tapaamisen alla, mitä Eurooppa tekee.
– Euroopan tulisi yhä ottaa aktiivisempaa roolia, eikä odottaa koko ajan mitä Yhdysvallat tekee.
Tutkija pitää selvänä, ettei Venäjä tule neuvotteluissa hyväksymään esimerkiksi Ranskan ja Britannian ajamaa aloitetta eurooppalaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan.
Silti on tärkeää, että Eurooppa lähettää selkeän signaalin, että Ukrainaa ei hylätä.
– Se toivottavasti orientoi Trumpia ottamaan tämän huomioon ja toivottavasti myös Euroopalla on valmius toimiin Alaskan neuvotteluista huolimatta.