Euroopan johtajat julkaisivat tänään sunnuntaina yhteislausunnon Ukrainasta ja toivat julki oman näkemyksensä sodan lopettamiseksi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin on määrä keskustella Ukrainasta Alaskassa perjantaina. Ukrainan presidenttiä ei ainakaan toistaiseksi ole kutsuttu paikalle.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen pitää eurooppalaista yhteislausuntoa epäluottamuslauseena Trumpille, vaikka siinä osoitetaankin tukea Trumpin rauhanpyrkimykselle.
Lausunto alkaa sanoilla: ”Pidämme arvossa presidentti Trumpin työtä tappamisen lopettamiseksi Ukrainassa, Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi ja oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa.”
Mitä ajattelet yhteislausunnosta?
– Se osoittaa, että Trumpin lähestymistapa Ukrainan konfliktin ratkaisemiseen ei herätä luottamusta, Karjalainen sanoo Ylelle puhelimitse.
Yhteislausunnossa ovat mukana Ranskan, Saksan, Britannian, Italian, Puolan ja Suomen johtajat sekä Euroopan komissio. Sama joukko on tiettävästi harrastanut tiivistä puhelindiplomatiaa Yhdysvaltojen ja Ukrainan johtajien kanssa viime päivinä.
Miksi siis julkinen lausunto?
– Toki se herättää kysymyksiä. Pessimisti voisi kysyä, onko tässä huonon ratkaisun ennakointia, ja Eurooppa haluaa näyttäytyä olevan ikään kuin paremman ratkaisun puolella.
– Toisaalta ajattelen kyllä, että lausunnolla pyritään yksinkertaisesti osoittamaan eurooppalaista yhteistä näkemystä ja viestiä, Karjalainen sanoo.
Karjalainen huomauttaa, että Eurooppa on konkreettisesti ottanut enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Viimeisin osoitus siitä on Ukrainan tukeminen Naton uuden rahoitusmekanismin kautta.
Voiko tällä olla vaikutusta Trumpiin?
– Ei tällainen yksi yksittäinen kannanotto mikään käänteentekevä asia.
Hän pitää kuitenkin hyvänä asiana sitä, että Eurooppa konkreettisesti välittää Trumpille yhtenäistä viestiä siitä, millä tavalla konflikti pitäisi ratkaista.
Yhteislausunnossa korostetaan, että rauhasta ei voi sopia ilman Ukrainaa ja toistetaan Ukrainan vaatimus tulitauosta, ennen kuin rauhanneuvottelut voivat todella käynnistyä. Myös Ukrainan vaatimat ja tarvitsemat turvatakuut ovat esillä.
– Sillä on väliä. Silläkin on merkitystä, että toistetaan konkreettisesti niitä uhkakuvia, joita Trumpin lähestymistapaan liittyy.
Mitä ajattelet Zelenskyin poissaolosta?
– Rauhanprosesseissa välittäjä voi käydä neuvotteluja osapuolten kanssa erikseen, ja suurten valtioiden johtajat neuvottelevat kahdestaan. Mutta jos tarkoitus on sopia ratkaisusta, niin totta kai Zelenskyin on oltava mukana.
Yhdysvallat halusi Alaskan neuvotteluihin alun perin sekä Putinin että Zelenskyin. Putin kuitenkin kieltäytyi Zelenskyin tapaamisesta torstaina. Pian sen jälkeen Trump totesi, ettei Zelenskyin poissaolo estäisi huipputapaamisen järjestämistä.
– Trump käyttää tätä tilannetta omien intressiensä edistämiseen. Onko hänelle tärkeämpää pitää kahdenväliset neuvottelut Putinin kanssa vai tosiasiassa tuoda kestävää rauhaa Ukrainaan?
Stubb on ainoa pienen maan johtaja, joka on mukana lausunnossa. Mitä ajattelet siitä?
– Suomi on pystynyt Stubbin johdolla olemaan kokoaan suuremmassa roolissa Ukrainan sodan päättämisyrityksissä.
Suomalaiset muistavat Stubbin ja Trumpin yhteisen golfkierroksen Floridassa maaliskuun loppupuolella. Stubb on myös kertonut pitävänsä yhteyttä Trumpiin tekstiviestein ja puhelimitse.
– Stubb on pystynyt asemoitumaan ja toimimaan jopa Euroopan sanansaattajana Trumpin suuntaan. Se on merkittävää.