Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen on ollut ilmassa jo pitkään.
Toukokuussa Putin kieltäytyi tapaamisesta, koska Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi ollut mukana. Se oli alun perin tarkoituksena nytkin, mutta nyt oli Trumpin vuoro syrjäyttää Zelenskyin kyydistä.
– Ajattelen, että tämä on jonkinlainen voitto Venäjälle, tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sanoo Ylelle puhelimitse.
– On harmillista, että Ukraina jätetään tässä vaiheessa neuvottelujen ulkopuolelle. Se on kylmää kansainväliselle oikeudelle, että suurvallat keskenään sopivat pienten suvereenien valtioiden tulevaisuudesta.
Aikaraja painui unholaan
Trump oli asettanut eilisen perjantain takarajaksi, jolloin Venäjän tulisi suostua tulitaukoon. Muutoin luvassa olisi tiukempia pakotteita Venäjälle ja lisätulleja niille maille, jotka ostavat siltä öljyä ja rahoittavat siten sen sotakassaa.
Silvan huomauttaa, että pakotteilla pelottelu on Yhdysvaltojen tämänhetkistä ulkopolitiikka. Trump pyrkii siten painostamaan osapuolia neuvottelupöytään. Vaarana on, että toistuvat uhkaukset ja niistä luopuminen rapauttavat Trumpin uskottavuutta.
– Toisaalta se on osa hänen arvaamattoman toimijan brändiään. Uhkaukset pitää ottaa tosissaan, koska osapuolet eivät voi olla varmoja, perääntyykö Trump sittenkään.
Myös pakotekortti on mahdollista kaivaa esille takataskusta tarpeen tullen.
Ei suuria odotuksia tuloksista
Trumpin ajatuksissa presidenttien huipputapaaminen on askel, joka vie rauhanprosessia eteenpäin, Silvan toteaa. Itse hän ei usko, että tapaamisesta tulisi käänteentekevä, sillä rauhaa on yritetty hieroa koko Trumpin toisen kauden ajan eli tammikuun loppupuolelta lähtien.
– En näe, että Putin haluaisi lopettaa sotimisen Ukrainassa lähitulevaisuudessa. Venäjällä ajatellaan, että voimakeinoin saadaan isompia myönnytyksiä Ukrainalta.
Silvan huomauttaa, että Venäjä on edennyt rintamalla viime viikkoina, ja se on jossakin määrin niskan päällä. Putin saattaa pelata aikaa suostuessaan aseleponeuvotteluihin.
Zelenskyi ei suostu alueluovutuksiin
Trump sanoi eilen, että aseleponeuvotteluissa olisi esillä alueiden palauttamiset ja alueiden vaihtamiset. Venäjän uskotaan vaativan itselleen Donetskin ja Luhanskin alueita sekä Krimin niemimaata.
– Kyllähän se on niin, että Ukraina niitä alueluovutuksia tekisi, eikä Venäjä. Ukrainalla on kansainvälisesti hyväksytyt rajat, joiden sisällä on tällä hetkellä venäläisiä joukkoja.
Zelenskyi on lauantaina jälleen kerran tyrmännyt alueluovutukset. Hän sanoi, että ukrainalaiset eivät voi koskaan hyväksyä alueidensa luovuttamista valloittajalle. Lisäksi se olisi perustuslain vastaista.
Trump saattaa jyrätä EU:n yli
Euroopan unionikaan ei halua Ukrainan suostuvan alueluovutuksiin, Silvan huomauttaa. Se merkitsisi Venäjän voimapolitiikan palkitsemista.
EU:n, Ukrainan ja Yhdysvaltojen korkeiden virkamiesten on määrä kokoontua Britanniassa tänä viikonloppuna. Silvan pitää rivien kokoamista ennen Trump–Putin-tapaamista myönteisenä.
– Eurooppa on yrittänyt ottaa isompaa roolia. Valitettavasti lopputulos ei ole ollut mitenkään päätä huimaava.
Trumpin mieli siitä, kuka on sodan pahis, on tuntunut muuttuvan jo useaan kertaan. Hän on painostanut milloin Venäjää, milloin Ukrainaa.
Silvan ei pidä mahdottomana, että painostus kääntyisi taas Ukrainaa vastaan. Putin voi haluta Ukrainalta niin kovia myönnytyksiä, että Ukrainan on mahdotonta suostua niihin. Jos Ukraina ei suostu ehtoihin, siitä tulisi tavallaan aseleponeuvottelujen syntipukki.
– Viime aikoina on kuitenkin ollut merkkejä siitä, että Trump olisi menettämässä malttinsa ja uskonsa Putiniin ja Putinin haluun neuvotella.
Tapaamispaikka symbolinen
Silvan pitää symbolisena, että Trumpin ja Putinin tapaamispaikaksi on valikoitunut Alaska. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuka sitä on ehdottanut.
Alaska kuului aiemmin Venäjälle, mutta se myi alueen Yhdysvalloilla vuonna 1867. Alueesta ei ole koskaan kiistelty, kuten Krimin niemimaan väitetystä historiallisesta kuulumisesta Venäjälle. Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov lahjoitti sen ystävyyden osoituksena Ukrainalle vuonna 1954.
– Se viestii meille, että tämä on nimenomaan Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälinen tapaaminen.
Putin on jo ehtinyt kutsua Trumpin jatkamaan neuvotteluja Venäjälle. Silvan uskoo, että suurvallat rakentavat lämpimämpää suhdetta välilleen.
– Se on ehdottomasti arvovaltavoitto Putinille. Etenkin jos Trump sitten seuraavaksi saapuisi Venäjälle.
Putin on ollut länsimaiden silmissä paariaa aloitettuaan hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Länsimaat katkaisivat käytännössä yhteydenpidon Venäjään.
Venäjä on länsimaiden pakotteiden kohteena, ja Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen. Sen perusteena ovat epäillyt sotarikokset.