Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Venäjälle asettama uhkavaatimus erääntyy tänään perjantaina.
Keskiviikkona Trumpin erikoislähettiläs Steve Witkoff tapasi Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Tämän tapaamisen jälkeen Trump ilmoitti aikovansa tavata Putinin henkilökohtaisesti lähiaikoina.
Mediatietojen mukaan tapaaminen voisi olla jo ensi viikolla. Myös Kremlin edustaja Juri Ušakov sanoi tapaamisen toteutuvan lähipäivinä.
Ukrainalainen politiikan tutkija Oleh Saakian ei laittaisi suuria toiveita viimeaikaisten ja tulevien tapaamisten tuloksille.
– Trump voi sanoa, että dialogi Venäjän kanssa jatkuu ja että Yhdysvallat tekevät ponnisteluja rauhan eteen, mutta samalla hän tekee Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan vain yhden monista Venäjän kanssa neuvoteltavista aiheista.
Saakianin mielestä on kuitenkin epätodennäköistä, että Trump ohittaisi Ukrainan näkemykset tavatessaan Putinin. Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt sanoi Trumpin olevan avoin tapaamaan myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
– Trumpilla on nyt vaikea vaalitilanne senaatin välivaalien alla. Hänen ”kuherruskuukautensa” on ohi, jopa kaksi kolmasosaa republikaanien kannattajista on ärsyyntynyt Trumpin liian pehmeästä linjasta Venäjää kohtaan ja ilmaisee myötämielisyyttä Ukrainaa kohtaan. Zelenskyi on toiseksi suosituin poliittinen henkilö Yhdysvalloissa, Saakian huomauttaa.
Zelenskyin suosionsa on brittiläisen The Telegraph -lehden julkaiseman uutisen mukaan kaksinkertainen verrattuna Trumpin suosioon. Kärkisijaa pitää amerikkalainen paavi Leo XIV.
Kolmenlaisia toimia
Entä mitä toimia ukrainalaiset odottavat Trumpilta, kun uhkavaatimuksen voimassaolo umpeutuu? Politiikan tutkimuskeskus Pentan johtaja Volodymyr Fesenko näkee kolme vaikutuskeinoa, jotka Trump voisi ottaa käyttöön.
Ensimmäinen on tullit niille maille, jotka ostavat öljyä Venäjältä. Keskiviikkona Valkoinen talo jo ilmoitti 25 prosentin suuruisista lisätulleista Intialle venäläisen öljyn ostamisen vuoksi.
Fesenko on sitä mieltä, että Kiinan tapauksessa Trump toimisi varovaisemmin. Tutkijan mukaan Yhdysvallat voi asettaa korkeintaan rajoitteita sellaisia kiinalaisia yrityksiä vastaan, jotka ostavat ja jalostavat venäläistä öljyä tai jotka myyvät Venäjälle kaksikäyttötuotteita.
Toinen keino on Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden kiristäminen. Uudet pakotteet voisivat koskea Venäjän varjolaivastoa tai sotateollisuutta. Myös suorat tullit ovat mahdollisia.
– Trump suhtautuu varauksella pakotteisiin. Liikemiehenä hän pitää tulleja eräänlaisena universaalina aseena. Myös historiallinen kokemus osoittaa, että pelkillä pakotteilla ei aina voida muuttaa vastustajan politiikkaa, otetaan esimerkkinä vaikka Pohjois-Korea, Iran tai Venäjä, Fesenko muistuttaa.
Kolmas painostuskeino on Ukrainan lisäaseistaminen. Sen Yhdysvallat aikoo viedä läpi Naton kautta.
– Trumpin ilmoittamien keinojen ankaruus riippuu siitä, onko Putin suostunut joihinkin myönnytyksiin ja siitä, kuinka yksimielinen Trumpin hallinto on. Nähdäkseni hallinnossa on nyt niitä, joiden mielestä Venäjään kohdistuvaa painetta pitäisi lisätä, ja myös niitä, joiden mielestä suoraan konfliktiin Venäjän kanssa ei tällä hetkellä kannata lähteä, Fesenko sanoo.
”Ukrainan toiveet löytyvät Stubbin puheista”
Mitä Ukraina itse odottaisi Trumpilta uhkavaatimuksen päätyttyä? Politiikantutkija Oleh Saakianin mukaan sekä Ukraina että sen läheiset kumppanit ovat ilmaisseet nämä toiveet useaan otteeseen julkisesti.
– Ukrainan toiveet löytyvät vaikkapa presidentti Alexander Stubbin viimeaikaisista puheista. Hän on kertonut, mitä Ukrainan tukemiseksi tarvitaan: pakoteiskua Venäjän finanssi- ja energia-alaan ja aseellisen tuen määrällistä vahvistamista, Saakian luettelee.
Tutkijan mukaan Ukraina tyytyisi, jos aseita hankittaisiin eurooppalaisten varoista, mutta toivoo, että asehankintoihin käytettäisiin Venäjän länsimaissa jäädytetyt varat.
”Aselepo ilmassa olisi ansa”
Keskiviikkona presidentti Zelenskyi sanoi iltapuheessaan, että Venäjä on nyt taipuvaisempi hyväksymään tulitauon.
– Paine toimii. Mutta tärkeintä on varmistaa, etteivät he huijaa yksityiskohdissa – eivät meitä eivätkä Yhdysvaltoja, Zelenskyi painotti.
Tiistaina Bloomerg kertoi, että Venäjä tuskin suostuu yleiseen tulitaukoon, mutta se harkitsee ilmaiskuja koskevan aselevon ehdottamista Trumpille.
Oleh Saakianin mukaan tällainen ehdotus olisi erittäin haitallinen.
– Minusta se on poliittinen ansa Trumpille ja turvallisuusansa Ukrainalle. Näin Venäjä muka tekee myönnytyksen, mutta todellisuudessa vain viivyttääkseen todellista, heille kivuliasta painetta, jonka pitäisi pakottaa Venäjä lopettamaan sota, Saakian kertoo.
Hänen mukaansa aselepo ilmassa vain suojaisi Venäjää Ukrainan sotakohteisiin tekemiltä iskuilta.
– Venäjä pystyisi joka tapauksessa rikkomaan tällaisen aselevon järjestämällä provokaation ja syyttämällä siitä Ukrainaa. Ja silloin aselevon aikana Venäjän keräämät ohjukset ja lennokit iskeytyisivät kuitenkin ukrainalaisiin siviilihenikilöihin, Saakian summaa.