Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen arvioi, että Yhdysvalloissa on päätetty ottaa strateginen pelote käyttöön Venäjää vastaan. Strateginen pelote tarkoittaa sellaista murskaavan vastaiskun uhkaa, joka estää vastustajaa tekemästä iskua ydinaseilla.
Syynä on se, että Venäjä on uhannut Yhdysvaltoja ydinaseella.
– Kevään aikana ollut vähän epäselvyyksiä siihen, mikä Yhdysvaltojen suhtautuminen Venäjään on, mutta tämä osoittaa, että sielläkin ollaan valmiita pistämään kovaa kovaa vastaan, Lavikainen sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hätkähdytti eilen perjantaina, kun hän ilmoitti siirtävänsä kaksi ydinsukellusvenettä ”sopivaan paikkaan”. Trump kertoi asiasta Truth Social -kanavallaan. Trumpin mukaan kyse on vastauksesta Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin ”typeriin ja vaarallisiin” lausuntoihin.
– Uskon, että Yhdysvallat on todellakin käskenyt kaksi sukellusvenettä siirtymään partioreitiltään parempiin asemiin. Venäjällä viesti on luettu niin kuin pitääkin: Yhdysvaltoja ei kannata liikaa sohia näissä asioissa, Lavikainen sanoo.
Yhdysvalloilla on 8–10 strategista ohjussukellusvenettä partioreiteillä. Osa niistä on paremmassa valmiudessa, osa kauempana. Kun ne halutaan parempiin asemiin, ne siirtyvät Tyynellämerelle tai Pohjois-Atlantille.
Lavikaisen mukaan niitä ei tulla näkemään lähellä Suomea.
– Näiden sukellusveneiden tehtävä on pysyä piilossa. Ne pysyvät erittäin kaukana Venäjän hyökkäyssukellusveneistä. Niillä ei ole mitään asiaa Itämerelle saati sitten Pohjois-Norjan rannikolle.
Teivainen: Hermopeliä
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi, että kyse on myös hermopelistä Trumpin ja Medvedevin välillä.
– En näe, että tässä olisi kyse jonkin 1960-luvun Kuuban kriisin kaltaisesta ydinaseiden vastakkainasettelusta, jossa olisimme ydinsodan partaalla, vaan enemmänkin jonkinlaisesta hermopelistä. Se liittyy pakoteaikarajan lähestymiseen, Teivainen sanoo.
Trump ja Venäjän turvallisuuskomitean varapuheenjohtaja Medvedev ovat ajautuneet sanasotaan sen jälkeen, kun Trump ilmoitti, että Venäjällä on 10–12 päivää aikaa suostua tulitaukoon Ukrainassa.
Mikäli Venäjä ei suostu, Trump uhkaa määrätä tullimaksuja Venäjälle ja valtioille, jotka ostavat öljyä Venäjältä.
Trumpin puheet ydinsukellusveneistä tekee Teivaisen mukaan epämääräisiksi se, että alusten sijainnista ei anneta tarkkaa tietoa. Niiden kantama on niin pitkä, että ei välttämättä ole tarvetta sijoittaa ydinsukellusveneitä lähelle Venäjää.
– Trumpin uhkailu sopii toki siihen ehkä yleisempään linjaan, joka hänen ulkopolitiikastaan on alkanut muodostua. Yhtäältä halutaan vetäytyä joistakin maailman konflikteista, mutta toisaalta halutaan osoittaa, että Yhdysvalloilla on sotilaallista voimaa, Teivainen sanoo.
Aunesluoma: Sapelinkalistelua
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma arvioi, että emme saa koskaan saa tietää, siirtääkö Yhdysvallat sukellusveneitä jonnekin.
– Kyse voi olla sapelinkalistelusta. Liikkuvatko toisin sanoen jotkin sukellusveneet jonnekin aidosti vai onko kyse pelkästään sanankäytöstä. [Trumpilta] tulee hetkittäisiä voimannäytteitä, joilla halutaan muistuttaa, että tämäntyyppisiä uhkauksia on kohdistunut aiemmin myös muihin maihin.
Tästä esimerkkinä Aunesluoma mainitsee Yhdysvaltain iskut Iraniin. Yhdysvallat iski kesäkuussa kolmeen Iranin ydinohjelman tärkeimpään kohteeseen.
Aunesluoma muistuttaa, että Yhdysvaltain sukellusveneitä on kahta tyyppiä. Toisen tehtävä on tarpeen vaatiessa tuhota vastustajan sukellusveneitä, ja nekin ovat ydinvoimalla kulkevia. Toinen on ydinohjuksia kuljettava sukellusvene.
– Nyt ei tarkkaan tiedetä, mistä Trump puhuu: ydinohjuksin varustetuista sukellusveneistä vai muista sukellusveneistä. Ja sitten on toinen kysymys, onko niissä ydinaseita.
Ydinaseilla uhkailua on Aunesluoman mukaan nähty Trumpin lausunnoissa edellisen kerran tämän ensimmäisellä kaudella. Silloin Trump kohdisti uhkauksensa Pohjois-Koreaan.
juttua päivitetty kello 16.40: Lisätty Jyri Lavikaisen kommentit ja muutettu otsikkoa.