BERLIINI Yksi sana saattoi olla kohtalokas sunnuntaina, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen neuvottelivat tullisopimuksesta.

– Diili tulleista ja kaupasta on tehty, von der Leyen kertoi. Lausunto löytyy komission verkkosivuilta.

Osapuolet kiittelivät ”diiliä”, jonka mukaan Yhdysvallat madaltaa EU-maiden teollisuustuotteilta perimiään tulleja viiteentoista prosenttiin.

Se on helpottava tieto yrityksille, koska tähän asti Trumpin tullipolitiikka on ollut hyvin arvaamatonta.

Tulli tarkoittaa veroa

Tullit ovat maksuja, joita peritään muista maista tuoduista tavaroista. Tyypillisesti ne tarkoittavat prosenttiosuutta tuotteen arvosta.

15 prosentin tulli tarkoittaa, että sadan euron arvoisesta tuotteesta peritään 15 euron vero. Tämä nostaa maahantuojan kustannukset 115 euroon.

Yritykset voivat siirtää osan tai kaikki tullin aiheuttamat lisäkustannukset asiakkailleen. Yritykset voivat myös päättää, että ne vievät tulleja perivään maahan aiempaa vähemmän tavaroita.

Grafiikassa on kuvattu Yhdysvaltojen tavaratuonnin ns. efektiivinen tulli eli kokonaismaksu, joka osuu kuluttajiin. Efektiiviseen tulliin on laskettu mukaan myös tuotteiden valmistuksessa käytettäviin osiin kohdistuvat tullit. Efektiivinen tullitaso on nyt Yhdysvalloissa korkein sitten vuoden 1934.

Mutta Trump halusi diiliinsä muutakin. Sunnuntain sopimukseen kuuluu tullien lisäksi eurooppalaisten energia- ja asehankintoja Yhdysvalloista.

Kun yksityiskohdat alkoivat selvitä Keski-Euroopassa, puhkesi armoton kritiikki.

Ranskan pääministeri puhui synkästä päivästä, ja monet ekonomistit tulkitsivat, että EU:ta nöyryytettiin eikä kyseessä ollut mikään tasavertaisten neuvottelema sopimus vaan silkka lepyttelypolitiikka.

Ei enää diili vaan ”poliittinen sopimus”

EU-komission virkamiehet ovat varoneet käyttämästä diili-sanaa enää tällä viikolla. He puhuvat poliittisesta sopimuksesta, political agreement.

Viikon mittaan on nimittäin käynyt ilmi, että osapuolet käsittävät ”diilin” eri tavoin.

Trump on hehkuttanut diiliä isoin kirjaimin sosiaalisessa mediassa. Hänestä kaikki on selvää, hän on jo voittanut.

EU:n mielestä sopimusta ei vielä ole. Sunnuntaina sovittiin komission mukaan vasta pohjasta, jolle aletaan rakentaa.

EU antoi Trumpin jyrätä

Vaikka Trumpin brutaali neuvottelutyyli tunnettiin etukäteen, EU:n johto ei torjunut hänen liiallisia vaatimuksiaan, röyhkeitä uhkauksiaan tai vääriä väitteitään osapuolten välisestä kaupasta.

Tavoitteena oli vain saada tullitaso alas. Oliko se virhe vai fiksua taktiikkaa, selviää myöhemmin.

Viimeistään ensi torstaina osapuolten on tarkoitus julkaista yhteinen julistus tulevasta kauppasuhteesta. Sen jälkeen neuvottelut teknisistä yksityiskohdista jatkuvat vielä pitkään.

Komission Trumpille antama signaali voi vaikuttaa neuvotteluihin. Miksi hänen pitäisi antaa periksi? Hän voi aina uhata vielä korkeammilla tulleilla ja olettaa, että EU perääntyy jälleen.

Esimerkiksi energian osalta jo saavutettu tulos on kirjaimellisesti kullanarvoinen Yhdysvalloille. Trumpin kaudella on tarkoitus rakentaa monia uusia maakaasun nesteytyslaitoksia.

Nyt niitä voidaan rahoittaa EU:sta saatavilla energianmyyntituloilla.

Kävimme läpi Yhdysvaltojen maanantaina ja EU-komission tiistaina julkaisemat tiedotteet sopimuksesta. Niistä löytyy ainakin yhdeksän ristiriitaa, jotka on lueteltu alla.

1. Sopimuksen sitovuus

Valkoinen talo esittelee sopimuksen historiallisena kauppasopimuksena, jolla on sitovia ja ”valtavia” taloudellisia vaikutuksia.

Bryssel kutsuu diiliä alkuvaiheen poliittiseksi sopimukseksi, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Se on vain ensimmäinen askel neuvotteluissa.

2. Yhdysvaltojen ruokatuonti

Yhdysvaltojen mielestä EU sallii nykyistä ”laajempia helpotuksia” amerikkalaisten maataloustuotteiden tuonnille. Esteitä poistettaisiin koko Yhdysvaltojen elintarviketuonnilta.

EU kertoo parantavansa vain ”ei-herkkien maataloustuotteiden” kuten soijaöljyn, pähkinöiden tai ketsupin pääsyä markkinoille. Esimerkiksi liha- ja maitotuotteet olisivat yhä rajoitteiden piirissä.

3. Yhdysvaltojen energiavalta

Yhdysvallat sai mielestään neuvotteluissa merkittävän energiavoiton, koska EU ostaa sen mukaan 750 miljardilla dollarilla amerikkalaista energiaa. Näin Yhdysvaltojen ”energiavalta” kasvaa.

EU vahvistaa kyllä rahasumman, joka jakautuu kolmelle vuodelle. Se kuitenkin kehystää energiahankinnat toisin.

Komission mukaan tarkoitus on monipuolistaa energialähteitä, jotta venäläisestä kaasusta, öljystä ja uraanista päästään eroon. Se ei edes voi päättää, mistä yksityiset energiayhtiöt hankkivat raaka-aineensa.

4. Teräskiintiöt

Yhdysvallat sanoo, että sen yksipuolisesti asettamat viidenkymmenen prosentin tullit teräs-, alumiini- ja kuparituonnille pysyvät ennallaan.

EU:n mielestä jatkossa neuvotellaan tullikiintiöistä, jotka takaavat matalammat tullit tietylle määrälle metalleja.

Ristiriita on siis se, että Yhdysvallat antaa ymmärtää, että nykyiset tullit pysyvät voimassa. EU taas sanoo, että niitä alennetaan kiintiöiden avulla.

5. Digiala

Yhdysvaltojen mielestä EU sitoutuu poistamaan digitaalisen kaupan esteitä. Näin amerikkalaisten digijättien toiminta Euroopassa helpottuisi.

EU ei mainitse digikaupan ehtoja tai verkonkäyttömaksuja lainkaan, vaan korostaa vain 40 miljardin dollarin tekoälysirujen ostoja Yhdysvalloista.

Komissio on myös viime päivinä korostanut tiedotustilaisuuksissaan, että eurooppalaisiin digilakeihin ei näissä kauppaneuvotteluissa kosketa.

6. Lääkkeiden vienti

Yhdysvallat kertoo soveltavansa lääkkeisiin samaa viidentoista prosentin tullia kuin muihinkin tuotteisiin.

EU-komission mukaan lääkkeet vapautetaan toistaiseksi tulleista siihen asti, kunnes Trumpin hallinto on saanut valmiiksi selvitykset lääketuonnin vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen.

7. EU:n investoinnit

Valkoisen talon teksti hehkuttaa EU:n investoivan Yhdysvaltoihin 600 miljardia dollaria ”Trumpin kaudella”.

Bryssel muotoilee, että täkäläiset yritykset ”aikovat investoida” 600 miljardia dollaria Yhdysvaltoihin vuoteen 2029 mennessä.

8. EU:n omat tullit

Yhdysvaltojen valtuuskunta väittää, että EU poistaa kaikki sikäläisten teollisuustuotteiden tullit. Sen tulkitaan johtavan ”valtaviin vientimahdollisuuksiin”.

EU taas sanoo poistavansa tullit vain sellaisilta Yhdysvaltojen teollisuustuotteilta, jotka jo ovat tullietuuden piirissä. Se tarkoittaa vain valmiiksi matalien teollisuustuotteiden tulleja.

9. Sopimuksen laajuus

Yhdysvallat pitää sopimusta hyvin kattavana ja väittää EU:n sitoutuneen ”suuriin” sotilastarvikkeiden ja lääkkeiden hankintaan.

EU painottaa neuvottelujen keskeneräisyyttä ja korostaa, että sillä ei ole edes toimivaltaa hankinnoissa. Esimerkiksi asehankinnat kuuluvat tiukasti jäsenmaiden toimivaltaan.

Katso EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tuoreet kommentit tullisopimuksesta viime viikon sunnuntailta.