Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maanantainen uhkaus raskaista tulleista Venäjän öljyä ostavia maita vastaan olisi toteutuessaan merkittävä askel lännen ja Venäjän kauppasodassa.
Yhdysvallat voisi asettaa jopa 100 prosentin tuontitullit maille, jotka ostavat Venäjän öljyä, jos Venäjä ja Ukraina eivät pääse 50 päivän kuluessa sopimukseen.
Venäjän öljyn suurimmat ostajat ovat Kiina, Intia ja Nato-maa Turkki.
Markkinatoimijat eivät tuntuneet ottavan uhkausta vielä kovin vakavissaan. Öljynhinnat itse asiassa laskivat dollarilla Trumpin ilmoituksen jälkeen.
Näin Trump itse ja Naton pääsihteeri Mark Rutte selittivät tulliuhkausta:
Mitä ilmeisemmin markkinoilla vallitsee odotus, että kyseessä on vain neuvottelutaktiikka. Trumpin hallinnon ei oikeasti uskota lähtevän torjumaan Venäjän öljyä maailmanmarkkinoilta.
Venäjä on maailman kolmanneksi suurin öljyntuottaja Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian jälkeen.
Kesäkuussa Venäjä tuotti 9,8 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, lähes kymmeneksen maailman öljyntarjonnasta.
Carnegie-säätiön Venäjän ja Euraasian keskuksen asiantuntija sanoi uutissivusto Meduzalle, että venäläiselle öljylle ei ole nyt korvaajaa.
– Voidaan sanoa varmasti, että kenelläkään ei ole tarpeeksi öljyä korvaamaan kaikkea Venäjän vientiä. Joten Trumpin uhkauksista hypoteettisesti pelästyneillä mailla ei olisi sille vaihtoehtoa, ekonomisti Sergei Vakulenko sanoi.
Öljynhinnat maailmanmarkkinoilla nousisivat jyrkästi ja se heijastuisi kielteisesti Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden talouteen. Juuri tästä syystä länsivallat ovat tähän asti yrittäneet rajoittaa Venäjän öljytuloja hintakaton avulla. Venäläisöljyä ei haluta sulkea maailmanmarkkinoilta.
Trumpin kauppapolitiikka on ollut sen verran heittelehtivää, että hänen uhkaustensa vakavuutta on vaikea arvioida. Takarajat ovat eläneet koko ajan.
Tulliuhkauksissaan Trump myös ohitti Yhdysvaltain senaatissa valmistellun lakihankkeen, jossa Venäjän öljyä, maakaasua tai uraania ostavia maita uhkaisivat peräti 500 prosentin tullit.
Todennäköisesti Trump ei halua, että kongressi pääsisi sitomaan hänen käsiään.
Kreml ei tunnu erityisesti järkyttyneen Trumpin maanantaisista julistuksista.
Sekä presidentti Vladimir Putinin edustaja Dmitri Peskov että ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoittivat, että Venäjän johto odottaa lisätietoa analysoidakseen asiaa.
Venäjän johto välttelee edelleen Trumpin suoraa arvostelemista. Lavrov meni jopa niin pitkälle, että sanoi Trumpiin kohdistuvan valtavaa ja epäasiallista painetta EU-maista ja Naton nykyjohdosta.
Sitä paitsi Trumpin asettama 50 päivän aikaraja saattaa sopia Kremlin suunnitelmiin enemmän kuin hyvin.
Kun se päättyy, on jo syyskuu. Silloin kesän hyökkäysoperaatioiden aika alkaa olla takana ja edessä siintää jo kelirikkokausi, jolloin Ukrainan maaperä käy hankalaksi suurien manööverien kannalta.
Siinä vaiheessa Kreml voi hyvin vaihtaa taktiikkaa ja alkaa hakea voittoa neuvotteluiden kautta.
Venäjän ja Yhdysvaltain viestintää käydään ehkä myös julkisuuden kautta.
The Financial Times kertoi tiistaina, että Trump olisi kysynyt Ukrainan presidentiltä Volodymyr Zelenskyiltä, voisiko Ukraina iskeä Moskovaan ja Pietariin. Zelenskyi vastasi, että voisi, jos saa Yhdysvalloilta aseet siihen.
Trumpin hallinto kiisti jyrkästi tiedot, että Trump olisi rohkaissut Ukrainaa iskemään Venäjän pääkaupunkia ja toiseksi suurinta kaupunkia vastaan.
Keskustelun vuotaminen julkisuuteen saattaa kuitenkin olla olla julkisuuspeliä, viestintää Venäjän suuntaan. Ehkäpä Valkoinen talo haluaa kertoa Kremlille, että Trump voisi tosiaan mennä niin pitkälle.
Joskus nimettömät lähteet ovat hyvä keino istuttaa julkisuuteen tietoja, joita vallanpitäjät sinne haluavat.
Samanlaista viestintää harjoittivat uutistoimisto Reutersille puhuneet venäläislähteet.
Kolme Kremliä lähellä olevaa lähdettä kertoi, että Putin aikoo jatkaa sotaa Ukrainassa, kunnes länsi ottaa vakavasti hänen asettamansa ehdot rauhalle.
Reutersin lähteiden mukaan Putin pitää kiinni vaatimuksistaan, että sotilasliitto Nato ei laajene enää itään päin, Ukrainan pitää olla sotilaallisesti liittoutumaton, Ukrainan asevoimien kokoa rajoitetaan, Ukrainan venäjänkielisten oikeuksia suojellaan ja Ukraina hyväksyy Venäjän aluevaltaukset.
Putin pitää näitä tavoitteita niin tärkeinä, että talouden tappiot ovat toissijaisia. Putin ei Reutersin lähteen mukaan ole huolissaan Yhdysvaltain uhkauksista asettaa tulleja Venäjän öljyä ostaville Kiinalle ja Intialle.
Venäjän talous on tänä vuonna selvästi jäähtynyt. Venäjän johto ei välttämättä enää kykene suojelemaan kansalaisia sodan kielteisiltä talousvaikutuksilta.
Toinen asia on, miten hyvin Putinin itselleen luoma kuva maan taloustilanteesta vastaa todellisuutta.
Putin uskoo, että Venäjän talous ja asevoimat ovat riittävän vahvoja kestämään mitkä tahansa lännen lisätoimet.
Viime kolmen kuukauden aikana Venäjä on ottanut haltuunsa 1 415 neliökilometriä Ukrainasta. Reutersille puhuneet lähteet varoittelivat, että Venäjän presidentin aluevaatimukset saattavat yhä vain kasvaa.
– Nälkä kasvaa syödessä, yksi Reutersin lähteistä sanoi.