Teknologiajätti Meta ilmoitti maanantaina satsaavansa satoja miljardeja dollareita supertekoälykeskuksiin.
Metan, eli entisen Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kertoi Threadsissä, että Meta aikoo toteuttaa ensimmäisenä maailmassa datakeskuksen, jossa on yli gigawatin kapasiteetti.
Myös toinen, jopa viiteen gigawattiin yltävä datakeskus on rakenteilla. Asiasta kertovat muun muassa Reuters ja Techcrunch.
Aggressiivisesti tekoälyyn investoiva Meta aikoo kuroa etumatkan kiinni muihin kilpailijoihin.
Meta nosti jo huhtikuussa vuoden 2025 investointisuunnitelmansa 64–72 miljardiin dollariin. Tavoite on yksinkertaisesti vahvistaa yhtiön asemaa kilpailijoihin Open AI:hin ja Googleen nähden.
Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tammikuussa julkistama Stargate-hanke on jäämässä Metan jalkoihin.
Trumpin julkistama Stargate-hanke jäisi kakkoseksi
Stargate on tulevina vuosina 500 miljardin arvoinen yksityisen sektorin investointi tekoälyinfrastruktuuriin.
Investointiohjelma Stargatea johtavat japanilainen monialajätti Softbank sekä yhdysvaltalaiset teknologiayhtiö Oracle ja ChatGPT:n kehittänyt tekoäly-yhtiö Open AI. Yhtiöt investoivat siihen rahaa jo 300 miljardia.
Trump kuvaili hanketta ”historian suurimmaksi tekoälyinfrastruktuuriprojektiksi”.
Vielä kesäkuun lopussa riippumaton tutkimus- ja analyysiyritys Semianalysis kertoi Oraclen voittavan tekoälylaskennan markkinat.
Nyt saman yrityksen tekemä kaavio näyttää, että Metan Prometheus ohittaa kapasiteetissa sekä suorituskyvyssä OpenAI:n Stargaten jo vuoden 2026 loppuun mennessä.
Metan toimitusjohtaja Zuckerbergin mukaan liiketoiminnasta riittää pääomaa. Yritys, joka on ansainnut suurimman osan tuloistaan verkkomainonnasta, tuotti yli 160 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
Metan osake on noussut tänä vuonna yli 20 prosenttia ja nyt yhtiö aikoo käyttää satoja miljardeja dollareita useiden massiivisten tekoälydatakeskusten rakentamiseen superälyä varten.
Metan ensimmäisen yli gigawatin datakeskuksen, Ohioon sijoittuvan Prometheuksen, odotetaan olevan toiminnassa vuonna 2026, kun taas toinen, Louisianaan sijoittuva Hyperion, pystyy Zuckerbergin mukaan skaalaamaan jopa viiteen gigawattiin tulevina vuosina.
Tekoäly ja sen kehittäminen vaativat mittavia laskennallisia resursseja. Vertailun vuoksi, Kouvolaan Korialle suunniteltu datakeskus olisi aluksi kapasiteetiltaan 50 megawattia.
Massiivisten datakeskusten sähkön- ja vedenkulutus on myös todella suurta. Yksi Metan datakeskusprojekteista Georgian osavaltiossa on jo aiheuttanut vesihanojen kuivumisen joidenkin asukkaiden kodeissa, New York Times raportoi maanantaina.
Kilpailu on kovaa
Kilpailu tekoälyn ja superälyn herruudesta on kiihtynyt nyt erityisesti Metan ja Open AI:n välillä.
Uutistoimisto AFP kertoi kesäkuun lopulla, että Meta on käyttänyt jopa miljardeja dollareita tekoälyn huippuosaajien rekrytointiin. Meta on aggressiivisesti pyrkinyt rekrytoimaan jopa sadan miljoonan dollarin bonuksilla insinöörejä kilpailijaltaan Open AI:lta, ja AFP:n mukaan myös onnistunut siinä.
Sekä Open AI -yhtiön että Metan toimitusjohtajat pyrkivät aiemmin asettumaan Trumpin taakse tämän voitettua presidentinvaalit.
Open AI -yhtiön perustaja Sam Altman lahjoitti henkilökohtaisesti miljoona dollaria presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisrahastoon. Myös Mark Zuckerberg ilmoitti viime vuoden marraskuussa lahjoittavansa miljoona dollaria Trumpin rahastoon.
Nyt kilpailu jatkuu ja kiire on käsinkosketeltavaa. Techcrunchin mukaan Meta on niin innokas lisäämään laskentatehoaan, että se kirjaimellisesti pystyttää datakeskustaan tilapäisiä telttoja muistuttaviin rakenteisiin, kun pysyvämpien tilojen rakentaminen on vielä kesken.