Lääkeyhtiöiden on syytä suhtautua rauhallisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin väläyttelemiin jättitulleihin, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Trump mainitsi viime viikolla suunnittelevansa Yhdysvaltoihin tuotaville lääkkeille 200 prosentin tullia, joka tulisi voimaan vuoden, puolentoista kuluttua. Virallista ilmoitusta asiasta ei kuitenkaan ole.

– Kyllähän 200 prosentin tullit olisivat erittäin vahingolliset, mutta en mitenkään usko, että tällainen tullitaso on se lopputulos. Tämä on tällainen shokeeraava heitto Trumpilta, luonnehtii Sipola.

Hän arvioi Kiinan olevan Trumpin puheiden ensisijainen kohde.

– Yhdysvalloillahan on Kiinan kanssa käynnissä neuvottelut tullipuitesopimuksesta, ja tämä voi aina olla neuvottelutaktiikkaa, jolla painostetaan neuvottelujen toista osapuolta.

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne-Mari Virolainen toteaa, että yhdistys ei spekuloi mahdollisilla tulevia tulleja koskevilla päätöksillä.

– Olemme johdonmukaisesti kertoneet, että lääkkeet tulisi jättää ulos sekä tulleista että mahdollisista vastatoimista, Virolainen viestittää Ylelle.

Lääkeyhtiöissä pidetään pää kylmänä

Lääketeollisuudessa Trumpin ukkosvaroitus on otettu tyynen rauhallisesti. Viime kuukausina tullipuheet ovat tempoilleet moneen otteeseen.

Bayer Suomen viestintäjohtaja Aino Försti-Smithin mukaan saksalaisyhtiössä seurataan tilanteen kehittymistä ja asiantuntijat arvioivat mahdollisia vaikutuksia globaalilla tasolla.

Samoin Orionilla tilannetta seurataan tarkasti. Viestintäpäällikkö Valtteri Mannisen mukaan tämänhetkiset tiedot ovat jossain määrin rinnastettavissa markkinahuhuihin, eikä sellaisia lähtökohtaisesti kommentoida.

– Nyt on syytä pitää pää kylmänä ja katsoa ihan virallisia päätöksiä, mihin tässä päädytään. Tilanteet ovat muuttuneet sen verran tiuhaan, että toistaiseksi näihin ei kannata ottaa kantaa, toteaa Manninen.

Vaikka Keskuskauppakamarin Johanna Sipola pitääkin Trumpin puheita heittona, huoleton se ei ole. Suomalaisen lääketeollisuuden viennistä noin 40 prosenttia suuntautuu Yhdysvaltoihin, vuositasolla puhutaan miljardin euron arvosta.

– Tällaiset heitot on hirveän vahingollisia, koska ne luovat epävarmuutta. Epävarmuus on myrkkyä talouskasvulle, se on myrkkyä investoinneille, sanoo Sipola.

Tuotantoa ei vuodessa siirretä

Lääketeollisuus antoi maaliskuussa valtiovarainministeri Riikka Purralle arvolupauksen, jonka mukaan se on valmis kasvattamaan lääkealan kokonaisinvestoinnit miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Toimintaympäristön tulisi kuitenkin kehittyä suotuisasti lupauksen lunastamiseksi.

Yhdistyksen mukaan lääketeollisuuden toimijat investoivat vuonna 2023 yli 460 miljoonaa euroa Suomeen.

– Euroopan ja Suomen on parannettava kilpailukykyään ja houkuteltava enemmän alan investointeja, joita olemme viime vuosina hävinneet Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Toimialan miljardiluokan viennissä on samaan aikaan kasvupotentiaalia, Virolainen viestittää.

Yhtenä pontimena presidentti Trumpin puheille pidetäänkin investointien ja teollisuustuotannon haalimista Yhdysvaltoihin. Siksi tullit astuisivat voimaan vasta vuoden, puolentoista kuluttua, jotta yhtiöt ehtisivät sopeutua tilanteeseen.

Keskuskauppakamarin Johanna Sipola ei pidä aikataulua millään tavoin realistisena.

– Tehtaita ei rakenneta tuosta vain, ne ovat pitkiä prosesseja. Ja tällaisessa epävarmuuden tilanteessa en usko, että ulkomaiset yritykset ryntäävät tehtaita rakentamaan Yhdysvaltoihin.

Sipola myös aprikoi, olisiko Yhdysvaltain omalla rakennusalalla edes kykyä vastata mittavaan rakentamisbuumiin. Teollisuuden tarvitsema teräs kun kallistuu kauppasodassa ja osaavaa työvoimaa käännytetään rajoilta pois.

Markkinahäiriöt vaikuttavat maailmanlaajuiseen ketjuun

Lääketeollisuus on maailmanlaajuisesti verkottunut toimiala, jonka raaka-aineiden ja lopputuotteiden toimitusketjuihin kansainvälisen kaupan häiriöt herkästi vaikuttavat. Esimerkiksi Bayerin Turun tuotantolaitoksen valmisteita viedään yli 130 maahan.

Suurelle yleisölle tuntemattomampi yhtiö on PCAS Finland, jonka tuotantolaitoksella Turun Artukaisissa työskentelee 120 ihmistä. Yhtiö on osa ranskalaista, yli 3 200 työntekijän Sequens-konsernia, jolla on kymmeniä tuotantolaitoksia eri puolilla Eurooppaa, Aasiaa ja Yhdysvaltoja.

PCAS Finland ei valmista suoraan lääkkeitä, vaan niiden vaikuttavia aineita, joita se myy varsinaisille lääkkeiden valmistajille. Turussa valmistetut parantavat aineet voivat siis päätyä tabletteihin, liuoksiin tai voiteisiin ympäri maailman. Toisaalta raaka-aineet voivat tulla miltä tahansa maailman kolkalta, esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta.

Toimitusjohtaja Marjaana Tapio kertoo, että Turun tehtaalla on yli sata asiakasta maailmanlaajuisesti, myös Yhdysvalloissa. Hän luonnehtii USA:ta kohtuullisen merkittäväksi kauppakumppaniksi yhtiölle, muttei suurimmaksi.

Mahdollisten tullien loppuvaikutusta on vaikea arvioida, sillä ne koskisivat yhtiön asiakkaita, jotka maahantuovat lääkeaineita Yhdysvaltoihin.

– Loppukädessä se, joka siellä kärsii, on asiakas. Lääkkeiden hinnat tulisivat nousemaan.