Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti torstaina kirjeen Kanadan pääministeri Mark Carneylle. Kirjeessä hän uhkaa nostaa Yhdysvaltain tullit tuonnille Kanadasta 35 prosenttiin elokuun alusta alkaen.
Hän on sanonut lähettävänsä myös EU:lle jonkinlaisen kirjeen jo lähiaikoina.
Trumpin kirjeet eivät ole mitään sopimuksia vaan uhkauksia.
Liittolaiset eivät ymmärrä, mitä Trump haluaa
Trump lähetti ensimmäiset tullikirjeensä maanantaina. Hän uhkasi muun muassa nostavansa Japanin ja Etelä-Korean tullit 25 prosenttiin.
Molemmat maat ovat Yhdysvaltain keskeisiä ja pitkäaikaisia liittolaisia Aasiassa. Japanissa loukkaannuttiin verisesti Trumpin uhkaavasta ja julkisesta kirjeestä liittolaiselleen. Japanin hallitsevan LDP puolueen johtajiin kuuluva Itsuro Onodera sanoi tiistaina:
– Tällaisen ilmoittaminen pelkällä yhdellä kirjeellä on äärimmäisen loukkaavaa liittolaisen kohtelua.
Kirjeet ovat herättäneet raivoa myös siksi, että Etelä-Korea ja Japani ovat kuvitelleet käyvänsä Yhdysvaltain kanssa rehellisessä hengessä kauppaneuvotteluja. Sitten Trump on lyönyt uudet uhkaukset tiskiin kesken neuvottelujen.
Eri maiden kauppaneuvottelijat ovat olleet tuskastuneita siitä, onko Yhdysvaltain neuvottelijoilla edes kunnollista mandaattia neuvotella. Trump voi koska tahansa vetää heiltä maton alta.
Myös Yhdysvaltain vaatimukset ovat epäselviä.
Trump on vaatinut sellaisten kaupanesteiden poistamista, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Monien maiden tullit Yhdysvaltain tuonnille ovat jo valmiiksi nollatasolla, jota on paha laskea.
Uhkauskirje voi suistaa EU-neuvottelut raiteiltaan
EU:n ja Yhdysvaltain väliset neuvottelut jonkinlaisesta tulleja koskevasta puitesopimuksesta ovat diplomaattilähteiden mukaan hyvin lähellä.
Trumpin uusi uhkakirje Unionille voisi ajaa nekin neuvottelut umpikujaan.
EU:n sopimuksen on arveltu syntyvän nykyisin voimassa olevan 10 prosentin perustullitason pohjalta. Eilen Trump sanoi, että tämä kaikkia maita koskeva perustaso saattaa nousta 15–20 prosenttiin.
Reutersin mukaan EU:n neuvottelijat tuskailevat sen kanssa, että he saisivat sopimukseen niin sanotun stand still -lausekkeen.
Se tarkoittaisi sitä, että Yhdysvallat sitoutuisi olemaan esittämättä uusia tulleja ennen kuin lopulliset kauppaneuvottelut joskus toivottavasti viedään maaliin.
Toistaiseksi amerikkalaiset eivät näytä valmiilta siihen. Pääsyy siihen on Valkoisen talon isäntä.
Trump yrittää pelastaa kasvonsa kirjeillä
Oletus oli joka tapauksessa, että Trumpin on pakko tehdä tällä viikolla tullien suhteen jotain. Hänen mahtitulliensa oli tarkoitus astua voimaan viime keskiviikkona.
Trump julkisti nämä valtavat uudet tullit huhtikuussa lähes koko maailmalle. Markkinat reagoivat kuitenkin voimakkaasti, ja Yhdysvaltain valtionlainojen korot uhkasivat nousta hallitsemattomasti.
Tilanne rauhoittui, kun Trump lykkäsi tullien voimaantuloa 9. heinäkuuta eli viime keskiviikkoon asti.
Tällä viikolla hän lykkäsi tullien voimaanastumista edelleen elokuun 1. päivään asti. Kirjeiden yksi tarkoitus olikin antaa neuvotteluille lisäaikaa ilman, että Trump näyttää heikolta.
Mutta samalla kirjeet ovat aivan todellinen uhka niitä vastaanottaneille maille.
Kanada on Trumpille erityistapaus
Kanada oli tiettävästi tullineuvotteluissa varsin pitkällä. Maan pääministeri oli itse asettanut neuvotteluiden takarajaksi 21. heinäkuuta.
Kanada on kuitenkin Trumpille erikoistapaus, sillä hän on avoimesti ja toistuvasti sanonut, että Kanadan pitäisi liittyä Yhdysvaltoihin.
Trumpin eilen Kanadalle lähettämä kirje eroaakin muotoilultaan muille maille lähetetyistä kirjeistä.
Valtavan, jopa 35 prosentin tullien vaikutus olisi Kanadan taloudelle myrkkyä. Kanadan viennistä jopa kolme neljäsosaa suuntautuu Yhdysvaltoihin.
Yhdysvalloilla, Kanadalla ja Meksikolla on laaja vapaakauppasopimus. On epäselvää, miten kirjeessä ilmoitetut tullit suhtautuvat siihen.
Vapaakauppasopimus neuvoteltiin nimenomaan Trumpin vaatimuksesta uusiksi hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
Joka tapauksessa Kanadan ja Yhdysvaltain taloudet kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa, tuotantoketjut ovat pitkälle hiottuja ja esimerkiksi Yhdysvaltain autoteollisuuden osia kulkee koko ajan rajan yli.
Amerikkalaiset teollisuusjohtajat varoittivatkin jo keväällä, että Pohjois-Amerikan tullit haittaisivat Yhdysvaltain oman teollisuuden kilpailukykyä.
Oikeus voi todeta tullit laittomiksi
Torstain kirjeessään Kanadalle Trump puhui jälleen siitä, että maan pitäisi estää fentanyylihuumeen laiton maahantuonti Yhdysvaltoihin.
Tosiasiassa jo aiemmin Yhdysvaltoihin kulkeutuneesta fentanyylistä alle prosentti tuli maahan Kanadan kautta.
Ja Kanada on entisestään lisännyt resursseja rajavalvontaan nimenomaan tätä varten, joten maassa ei oikein ymmärretä, mitä heidän pitäisi vielä tehdä.
Fentanyyliin viittaaminen johtunee siitä, että Trump käyttää tullimääräysten pohjana erilaisia hätätilalakeja. Trump on julistanut Yhdysvaltoihin hätätilan fentanyylikuoleminen takia.
Muuten hänen olisi vaikea käyttää tällaista valtaa ilman Yhdysvaltain kongressin lupaa.
Toukokuussa Yhdysvaltain oma kansainvälisen kaupan tuomioistuin CIT totesi Trumpin toimet laittomiksi.
Trumpin hallinto on valittanut päätöksestä, ja liittovaltion vetoomustuomioistuin aloittaa kuulemiset asiasta 31. heinäkuuta.
Jos Yhdysvaltain omat tuomioistuimet toteavat Trumpin tullit laittomiksi, koko suuren uhon kauppapolitiikalta voi pudota pohja alta.