– Nämä ovat hyvin erikoiset kauppapoliittiset neuvottelut siinä mielessä, että jos yleensä kauppapoliittisissa neuvotteluissa puhutaan kaupan vapauttamisesta, niin nyt puhutaan siitä, kuinka paljon kauppaa voitaisiin rajoittaa nykyiseen verrattuna.
Näin kuvaa ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Ilkka Saarinen parhaillaan meneillään olevia kauppaneuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvallat ja EU eivät ole vielä päässyt sopuun tullisopimuksesta sen jälkeen, kun Trump siirsi tullien voimaantuloa elokuun alkuun.
– Koko periaate, johon sodan jälkeinen kansainvälinen kauppajärjestelmä on perustunut, näyttää olevan nyt merkittävässä murroksessa, Saarinen sanoo.
Saarisen mukaan tulevassa sopimuksessa keskeistä on, millaista varmuutta se antaa suomalaisille ja EU:n yrityksille kaupankäynnin jatkumiseen Yhdysvaltojen kanssa, sekä millaisen pohjan se antaa pidemmälle ajalle.
– Ohjaako se asioita oikeaan suuntaan, että päästäisiin mieluummin kaupan vapauttamisen kuin kaupan rajoittamisen tielle. Lisäksi viimeisenä tekijänä se, että miten tämä vaikuttaa koko kansainväliseen kauppajärjestelmään, Saarinen kertoo.
Tätä Saarinen pitää Suomelle erityisen tärkeänä asiana.
– Me olemme hyötyneet tästä monenkeskisestä kauppajärjestelmästä, joka perustuu Maailman kauppajärjestöön. Jos tästä lähdetään poikkeamaan ja rajoittamaan kauppaa, niin kokonaisvaltaisia vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Jossain määrin huolestuneena seuraan tätä kehityskulkua.
Suomen kannalta seurataan erityisesti metsäteollisuuden tullitasoa
Saarisen mukaan odotuksia on siitä, millaiseen sopimukseen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä saatetaan päästä lähipäivinä.
– Toisaalta ei välttämättä aina tiedetä, millainen mandaatti näillä neuvotteluilla on, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tekee kuitenkin lopullisen päätöksen, Saarinen kuvaa Yhdysvaltojen erityistä neuvotteludynamiikkaa.
Kesken neuvotteluiden Trump uhkasi uusilla tullimaksuilla kuparille ja lääkkeille. Saarinen pitää huolestuttavana, että samaan aikaan käydään neuvotteluja yleisistä tullitasoista ja tehdään uusia uhkauksia tietyille sektoreille. Hän kuitenkin muistuttaa, että kyse on toistaiseksi vain uhkauksista.
– Jos näistä kahdesta katsotaan, niin ennen kaikkea lääkeaineet ovat Suomelle merkittävä asia viennissämme Yhdysvaltoihin. Niihin tulevat tullikorotukset olisivat erityisen vahingollisia.
Yhdysvallat on jo asettanut EU:n tuotteille kymmenen prosentin perustullitason. Autoilla on oma 25 prosentin tullinsa ja teräksellä ja alumiinilla 50 prosentin tulli.
– Suomen kannalta seurataan mielenkiinnolla metsäteollisuutta, tuleeko sinne korkeampia tuontitulleja, Saarinen sanoo.
Korkeat tullit Yhdysvaltojen kanssa voi lisätä EU:n ja Aasian välistä kauppaa
Vaikka Trump lähetti tullikirjeensä jo Aasiaan, niissä mahdollistetaan sopimukseen pääseminen. Tähän Saarisen mukaan useat tai jopa kaikki maat pyrkivät, eli pääsemään yhteiseen sopimukseen, joka olisi parempi kuin Trumpin ilmoittama.
– Mitä tulee EU:n kauppaan Aasian maiden kanssa, niin on selvää, että kun Yhdysvallat on epävarma kumppani tällä hetkellä, Aasian katseet kääntyvät EU:n suuntaan.
Saarisen mukaan Indopasifisen alueen maat suhtautuvat tällä hetkellä vapaakauppaneuvotteluihin EU:n kanssa poikkeuksellisen myönteisesti, koska pitävät EU:ta stabiilina toimijana, joka pitää kiinni sovituista säännöistä, kun taas Yhdysvaltain kanssa kaupallinen yhteistyö on epävarmempaa.