Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lähetti maanantaina ensimmäiset tullikirjeensä Yhdysvaltojen kauppakumppaneille.
Niissä tuontitullien voimaantulopäivä siirrettiin elokuun 1. päivään. Tiistai-iltana presidentti Trump vannoi, ettei aio enää siirtää tätä päivämäärää eteenpäin. Trump kuvaili elokuun takarajaa ”tiukaksi, muttei sataprosenttisen tiukaksi” ja jätti ovet auki jatkoneuvotteluille.
Yhdysvallat on käynyt eri maiden kanssa kauppaneuvotteluja huhtikuusta asti. Kirjeet ovat Trumpin keino painostaa maita sopimuksiin. Niissä tiettävästi ilmoitetaan, että jos sopimusta ei saavuteta elokuun alkuun mennessä, palataan huhtikuussa ilmoitettuihin tullitasoihin.
Sosiaalisessa mediassa jo huhtikuussa levinneen havainnon mukaan Trump oli päättänyt asettaa maakohtaisesti sitä korkeamman tuontitullin, mitä suurempi Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä on kyseiseen maahan.
Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavittin mukaan suurin osa ”vastavuoroisten tullien” kohteiksi huhtikuussa joutuneista maista saavat uuden tulliprosentin, joka tulee voimaan elokuun ensimmäinen päivä.
Trump on esittänyt viime päivinä uusia tulliuhkauksia, mikä on lisännyt huolta kauppasodista ja inflaatiosta.
Aasia
Toistaiseksi Trump on ilmoittanut seuraavista elokuun 1. päivä voimaan tulevista tuontitulleista:
Japanille ja Etelä-Korealle sekä Malesialle on tullikirjeiden perusteella tulossa 25 prosentin tuontitullit, ja Indonesialle 32 prosentin, Bangladeshille 35 prosentin sekä Thaimaalle ja Kambodžalle 36 prosentin tuontitullit.
Kirjeiden loppuosuudessa sanotaan, että jos Japani tai Etelä-Korea kuitenkin päättää muuttaa omaa kauppapolitiikkaansa suotuisammaksi yhdysvaltalaistuotteille, voi Trumpin hallinto ”harkita muutosta tämän kirjeen sisältöön”.
Trump on lähettänyt monille muille Aasian maille tullikirjeen, jossa on myönnetty kolmen viikon lisäaika tullisopimusten aikaansaamiseksi. Osakemarkkinat ilahtuivat kirjeistä, ja Aasian pörssit reagoivat myönteisesti.
Osa kauppakumppaneista, kuten Vietnam, ovat saaneet neuvoteltua uuden kauppasopimuksen Yhdysvaltain kanssa huhtikuun jälkeen.
Eurooppa
Presidentti Trump sanoi tiistai-iltana, että hän lähettää todennäköisesti ”kahden päivän päästä” tullikirjeen EU:lle. Kirjeessä ilmoitetaan tullimaksun taso viennille Yhdysvaltoihin.
Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan EU voisi saada 10 prosentin perustulliin rajoitettuja myönnytyksiä lentokoneille ja niiden osille, joillekin lääkinnällisille laitteille ja väkeville alkoholijuomille.
Trump oli aiemmin asettanut keskiviikon 9. heinäkuuta takarajaksi, jolloin esimerkiksi EU:n kanssa tulisi päästä sopuun tuontitulleista.
Reutersin lähteiden mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus mahdollistaisi myös erityiskohtelun EU-maiden autonvalmistajille, joilla on tuotantolaitoksia Yhdysvalloissa ja jotka vievät autoja maasta ulkomaille. Ne voisivat tuoda autoja EU:sta Yhdysvaltoihin nykyistä 25 prosentin tullia alemmilla tulleilla.
Yhdysvallat on asettanut 50 prosentin tuontitullin EU:n teräs- ja alumiinituotteille, 25 prosentin tuontitullin autoille ja autojen osille sekä 10 prosentin perustullin useimmille muille tuotteille.
Eri toimialat ovat eri asemassa. Merkitystä on sillä, mikä yleistulli tulee olemaan: 10 vai 20 prosenttia.
Tähän mennessä Yhdysvallat on ilmoittanut solmineensa kauppasopimuksen vain Britannian kanssa. Australialle Trump on asettanut kymmenen prosentin tullin.
Kehittyvien talouksien BRICS-maat
Länsimaiden vastavoimaksi syntyneelle, kehittyvien talouksien BRICS-ryhmän maille on luvassa tuontitullien korotuksia.
BRICS-maiden julkilausuman mukaan tullit voivat vahingoittaa maailmantaloutta. Trump uhkasi viikonloppuna, että kaikki BRICS-maiden Amerikka-vastaiseen politiikkaan liittyvät saavat myös kymmenen prosentin lisätullin.
BRICS-yhteisöllä tarkoitetaan alun perin Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostamaa kehittyvien talouksien liittoa. Myöhemmin siihen liittyivät mukaan myös Egypti, Etiopia, Iran, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Indonesia.
Aiemmin BRICS-maat tarjosi muodollista tukea Iranille.
BRICS-maiden kehittyvät taloudet edustavat noin puolta maailman väestöstä ja 40:tä prosenttia maailman taloudellisesta tuotannosta.
Trump ei huhtikuussa asettanut maakohtaista tuontitullia lainkaan Venäjälle, jonka kanssa hän haluaa puolestaan tiivistää kauppasuhteita.
Trump ilmoitti ennen kesäkuun puoltaväliä, että myös Yhdysvallat ja Kiina ovat solmineet kauppasovun, joka vaatii vielä molempien maiden presidenttien lopullisen vahvistuksen.
Trumpin tullisopimuksista keskusteltiin tiistaina Ylen aamussa: