Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin odotetaan kertovan illalla Suomen aikaa useille maille uusista tuontitulleista, joita hän aikoo asettaa.

Ennakkotietojen mukaan Trump lähettäisi suunnitelluista tulleista kertovat kirjeet tässä vaiheessa 12 maalle.

Yhdysvallat on käynyt eri maiden kanssa kauppaneuvotteluja. Kirjeet ovat Trumpin keino painostaa maita sopimuksiin. Niissä tiettävästi ilmoitetaan, että jos sopimusta ei saavuteta elokuun alkuun mennessä, palataan huhtikuussa ilmoitettuihin tullitasoihin.

Kysyimme Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichiltä, millaisia vaikutuksia tullipäätöksillä voi olla, mikäli niistä linjataan illalla myös EU:lle.

Trump on aiemmin asettanut keskiviikon 9. heinäkuuta takarajaksi, jolloin esimerkiksi EU:n kanssa tulisi päästä sopuun tuontitulleista.

1. Mitä toimialoja Trumpin mahdolliset tullipäätökset koskisivat Suomessa?

– Meillä on jo tiettyjä toimialoja, joilla on omat tullit. Teräs ja alumiini nousivat 50 prosenttiin ja autoille on 25 prosenttia. Puolijohteille on omat tullinsa. Lääkkeille Trump on ainakin uhonnut, että on tulossa oma sektorikohtainen tulli.

– Tässä on useampi ulottuvuus: on sektorikohtaisia tulleja ja sitten yleistulli, joka tulisi käytännössä kaikelle muulle. Mikä lopputulos sitten on, jää nähtäväksi ja tuo siihen oman epävarmuuselementtinsä. Eri toimialat ovat eri asemassa. Jos tuleekin korkeampi kuin yleistulli, toki tällainen toimiala kärsii vielä vähän enemmän.

– Metsäteollisuus ei ole ollut nimettynä nyt niin, että sinne tulisi oma tullinsa, mutta kukaanhan ei oikeastaan tiedä, mitä loppupeleissä tulee. Toki sillä on merkitys, mikä yleistulli tulee olemaan, eli onko se esimerkiksi 10 vai 20 prosenttia.

2. Millainen vaikutus 20–25 prosentin tullilla olisi Suomessa?

– Se vaikuttaisi varmasti olennaisesti kauppaan. Kymmenen prosenttia olisi ehkä vielä vastatuuli, joka toki vaikuttaa mutta jonka kanssa voidaan elää. Sen vaikutukset saattaisivat olla upotettavissa tuotantoketjujen sisään. Jos mennään yli kahteenkymmeneen, vaikutukset alkavat kasvaa.

– Suurimmat talousvaikutukset tulevat kuitenkin epävarmuudesta eli siitä, ettei tiedetä, mikä tulli tulee olemaan tai odotetaan, vaihtuuko se päivästä toiseen. Yritykset kyllä pystyvät sopeutumaan monenlaiseen skenaarioon, kunhan tiedetään, mikä se on.

– EU:n kannalta on lisäksi epävarmuuselementti, että kun neuvottelut eivät alussa edenneet, Trump uhosi, että EU:n tullit nousevat 50 prosenttiin.

3. Näkisikö tavallinen kuluttaja tullipäätösten vaikutukset arjessaan?

– Kuluttajien näkemiin hintoihin vaikuttaa suoremmin se, millaisia vastatoimia EU tekee. Jos EU asettaa vastatulleja yhdysvaltalaistuotteille, niiden hinnat lähtökohtaisesti nousevat täällä. EU on puhunut vastatulleista, mutta on ollut vähän varovaisempi. Oletus on, että jos Yhdysvalloilta tulee kovia tulleja EU:ta vastaan, myös vastatullit ovat kovempia.

– Yhdysvaltain asettamat tullit vaikuttavat Suomen talouteen lähinnä vientisektorin ja siten epäsuorasti talouskasvuvaikutusten kautta. Toki jos talouskasvu hidastuu, se nostaa työttömyyttä ja näkyy ehkä palkkakehityksessä ja yleisemmässä talouden epävarmuudessa.

4. Jos EU:n ja Yhdysvaltain välillä päädyttäisiin tullisotaan, millainen olisi sen vaikutusten aikajänne Suomessa?

– Riippuu siitä, kuinka pitkäkestoinen kauppasota olisi. Jos tulisi tietty tullitaso, suurin vaikutus näkyisi seuraavan vuoden aikana. Sitten haettaisiin uusi tasapaino ja siihen sopeuduttaisiin. Jos taas ollaan jatkuvassa epävarmuudessa, jossa tullitaso vaihtuu useamman kerran lähivuosien aikana, epävarmuus ja talousvaikutukset voisivat jatkua pidempään.

– Pitää myös muistaa, että ei puhuta pelkästään Trumpin tullipolitiikasta, vaan on paljon muitakin epävarmuuselementtejä esimerkiksi geopolitiikkaan ja maailmanpolitiikkaan liittyen.

– Jos epävarmuus hellittäisi, ensi vuonna voitaisiin mennä taloudessa parempaan suuntaan.

5. Millaisia vaikutuksia Trumpin tullipäätöksillä voi pahimmillaan olla maailmantalouteen?

– On pelätty, että korkeammat tullit tulisivat voimaan tällä viikolla, jos ei päästä kauppasopuun. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että oikea takaraja voikin olla elokuun alku, jolloin olisi vielä useampi viikko aikaa neuvotella.

– Pahimmat skenaariot ovat, että kasvu voisi pyyhkiytyä kokonaan pois, voitaisiin nähdä rahoitusmarkkinahäiriöitä ja alettaisiin puhua taantumaskenaarioista. Siinä mielessä paljon on pelissä. Mutta toiveikkuutta kyllä on markkinoilla ja meidänkin ennusteissa, että järki loppujen lopuksi voittaa ja pahimmat skenaariot vältetään. Ei kuitenkaan voida laskea sen varaan, vaan riskit pitää ottaa tosissaan.