Juttu tiivistettynä
Tuhannet pohjoisgazalaiset ovat jälleen liikkeellä omaisuutensa kanssa. Onnekkailla on auto ja autoon polttoainetta, monilla ei ole edes kärryjä.
Uutistoimisto Reuters haastatteli iäkästä Sariah Badrahia Gazan kaupungissa. Badrahin perhe keräsi sunnuntaina aamuyöstä vähäiset tavaransa ja lähti tulituksen äänten sekä droonien pörinän saattelemana pakoon.
– Mitä olemme tehneet tämän ansaitaksemme? Kärsimme kaikki kivuista, olemme kaikki kipeitä. Pyydän, löytäkää meille ratkaisu tähän, sanoi Badrah perheensä tavaroilla lastatun kärryn vieressä.
Israel komensi Pohjois-Gazassa sijaitsevasta Jabaliasta sekä Gazan kaupungista väestöä siirtymään etelään, Al-Mawasin alueelle.
Ensimmäisen kerran Israel määräsi Pohjois-Gazan asukkaat evakkoon pian aloitettuaan hyökkäyksensä lokakuussa 2023. Osa palasi koteihinsa tammi-maaliskuussa, aselevon aikana. Nyt pitää lähteä taas, koska Israel haluaa tuhota Pohjois-Gazasta Hamasin viimeisetkin pesäkkeet.
Israelin hallitus ja asevoimat päättivät kuitenkin sunnuntaina lykätä hyökkäyksen alkua, koska ensin odotetaan Hamasin reaktiota neuvottelutarjoukseen.
Maanantaina Israel teki Pohjois-Gazaan silti runsaasti ilmaiskuja, muun muassa Gazan kaupungissa kuoli 30 ihmistä kahvilaan tehdyssä iskussa.
Professori Juusola: käänne mahdollinen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viime perjantaina, että Gazan kriisistä voidaan saada sopu aikaan tällä viikolla.
Sunnuntaina hän viestitti Truth Social -sometilillään suurin kirjaimin: TEHKÄÄ GAZAAN SOPU. HANKKIKAA PANTTIVANGIT TAKAISIN!!
Benjamin Netanjahun hallituksen strategisten asioiden ministeri Ron Dermer tapaa tällä viikolla Washingtonissa Yhdysvaltain hallinnon edustajia. Ensi maanantaille on sovittu Trumpin ja Netanjahun tapaaminen Valkoisessa talossa.
Professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta katsoo, että käänne on jälleen kerran mahdollinen. Trump haluaa Iranin kriisin päätyttyä lopettaa Gazan sodan.
– Trump pyrkii siihen, että Netanjahu olisi joustavampi. Ja vastaavasti Qatarin kautta painostetaan Hamasia, jotta sekin olisi joustavampi kuin aikaisemmin, arvioi Juusola.
Juusolan mukaan Trump pyrkii samalla edistämään Israelin ja arabimaiden suhteiden normalisaatiosopimuksia. Erityisesti diplomaattisuhteiden luominen Israelin sekä Saudi-Arabian, Libanonin ja Syyrian kesken olisi houkutteleva saavutus.
Pohjois-Gazan operaatio on uhka, jolla Juusolan mukaan pyritään painostamaan Hamas myönnytyksiin. Israelin asevoimien ja hallituksen sisällä on eriäviä mielipiteitä siitä, mitä sotilaallisesti on Gazassa vielä saavutettavissa.
Netanjahun oikeusprosessi kytketty mukaan
Trump taivuttelee Netanjahua aselepoon myös henkilökohtaisen tuen avulla.
Pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan on meneillään pitkä, vuonna 2020 alkanut oikeusprosessi. Siinä häntä syytetään kolmessa eri jutussa lahjonnasta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Hän on kiistänyt syytteet.
Netanjahun arvostelijat ovat syyttäneet hänen pitkittävän Gazan sotaa, jottei tulisi tuomituksi korruptiosta. Sodan perusteella hän on hakenut lykkäystä oikeudenkäynnin eri vaiheissa. Israelin lainsäädäntö ei sinänsä suojele tuomiolta virassa olevaa pääministeriä, mutta pääministeri voi hakea armahdusta presidentiltä.
Presidentti Trump alkoi moittia viime viikolla Israelin oikeusjärjestelmää ”naurettavasta noitajahdista”. Sunnuntaina presidentti Trump vihjasi Truth Social -tilillään, että Yhdysvaltain 3,8 miljardin dollarin sotilaallinen tuki Israelille saattaa olla vaarassa, jos oikeus tuomitsee Netanyahun.
– Se, mitä hallitsemattomasti toimivat syyttäjät tekevät Bibi Netanjahulle on HULLUUTTA. Yhdysvallat käyttää miljardeja dollareita vuodessa, paljon enemmän kuin mikään muu kansakunta, Israelin suojelemiseen ja tukemiseen. Me emme aio sietää tätä, kommentoi Trump.
Netanjahu kiitti Trumpia tuesta. Israelin oppositio syytti Trumpia tuoreeltaan ennennäkemättömästä puuttumisesta toisen valtion sisäisiin asioihin ja oikeusjärjestelmän toimintaan.
Katso videolta, mitä uutistoimisto Reutersin Jerusalemissa haastattelemat ihmiset olivat mieltä Trumpin puuttumisesta Netanjahun oikeusprosessiin.
Israelilainen oikeusistuin lykkäsi pian Trumpin uhkauksen jälkeen Netanjahun tälle viikolle suunniteltua kuulemista. Oikeusistuin ei ole kommentoinut syytä päätökselle, mutta vielä perjantaina se katsoi, että kuulemiset etenevät aikataulussa.
Juusolan mukaan Trumpin kommentointi on ensinnäkin hänelle ja hänen hallinnolleen tyypillinen tapa tehdä politiikkaa. Lisäksi Trump saattaa samaistua Netanjahun tilanteeseen henkilökohtaisen oikeudenkäyntihistoriansa takia.
– Eli Netanjahu on samanlaisessa tilanteessa kuin hän itsekin: vahva johtaja, jota vastaan käydään epäoikeudenmukaisia oikeudenkäyntejä, jotta hänet syrjäytettäisiin, sanoo Juusola.
Trumpin puuttuminen Netanjahun oikeusprosessiin saattaa olla osa isompaa pakettia:
– Diilissä yhdistettäisiin Netanjahun vapautuminen syytteistä, Gazan sodan lopettaminen ja mahdollisesti normalisaatiosopimukset arabimaiden kanssa, kertoo Juusola.
Israelin ja Hamasin linjat yhä kaukana toisistaan
Aseleponeuvotteluiden ratkottavana on isoja kysymyksiä. Pelkästään siitä, pitäisikö aselevon johtaa lopulliseen rauhaan, on eriäviä kantoja.
Äärijärjestö Hamasin mielestä pitäisi. Sen mukaan Israel neuvottelee vain väliaikaisesta sopimuksesta, jonka se voisi halutessaan rikkoa.
Israelin näkökulmasta taas Hamas on ainoa este rauhalle. Israelin vaatii, että Hamasin on antauduttava ja järjestön johdon on poistuttava Gazan alueelta.
Netanjahun hallituksessa on mukana äärioikeistolaisia puolueita, jotka eivät tahdo aselepoa. Muun muassa valtiovarainministeri Bezalel Smotrich sanoi maanantaina vastustavansa Gazan sodan lopettamista ”kaikesta sydämestään”.
Yhdysvallat ehdottaa 60 päivän aselepoa ja sitä, että Hamas luovuttaa ensi vaiheessa puolet noin 50 panttivangista, Israelin vapauttaessa palestiinalaisvankeja. Loput luovutettaisiin, kun on sovittu pysyvästä rauhasta.