HAAG Euroopan maista suuri osa on laiminlyönyt puolustustaan siitä asti, kun Neuvostoliitto romahti ja kylmä sota päättyi. Nyt maailma varustautuu, Venäjä yrittää valloittaa Ukrainaa, ja Eurooppa pelkää mahdollista hyökkäystä johonkin Nato-maista.
Tätä tilannetta korjataan historiallisen rajulla puolustusmenojen ja sotilaallisten suorituskykyjen nostolla, joihin Euroopan maat lupautuivat Haagissa keskiviikkona. Maat sitoutuivat nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, josta 3,5 prosenttiyksikköä käytetään sotilaallisiin menoihin.
Kannustajana on kaksi pakkoa: Venäjän aggressiivisuus ja Yhdysvaltojen politiikan nopea muutos.
Sotilasliitto Nato toimii sen varassa, että Yhdysvallat suhtautuu suotuisasti Eurooppaan, tukee sitä puolustuksessa ja pitää ydinaseitaan Euroopassa. Siitä asti, kun Donald Trump nousi uudestaan presidentiksi, Euroopan johtajat ovat pelänneet, mitä tapahtuu Haagin huippukokouksessa.
Tilanne eroaa Trumpin edellisestä presidenttikaudesta ratkaisevasti, koska Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 Eurooppa on tukenut Ukrainaa ja joutunut varautumaan sotaan.
Kevään tunnelma on suosinut mustaa huumoria. Naton päämajan käytävillä diplomaatit ovat vitsailleet kevään ministerikokousten jälkeen ilahtuneina, että Nato ei vieläkään ole hajonnut. Pelko on ollut todellinen.
Lopulta Haagissa ei tapahtunut juuri mitään. Moni toivoi, että kokouksesta tulisi tylsä, ja niin siitä tuli. Se on Euroopan turvallisuuden kannalta huojentava uutinen.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon on Haagin kokouslähteiden mukaan päivänselvä - sillä ehdolla, että Eurooppa maksaa Naton puolustuksesta ja pelotteesta paljon nykyistä enemmän.
Salissa istunut virkamies kuvaili Ylelle Trumpin esiintymistä ehjäksi ja puheenvuoroa harkituksi. Kokouksessa esiintyi siis toinen Trump kuin julkisuudessa ennen ja jälkeen kokouksen. Medialle Trump kuvasi Euroopan pakottamista puolustusmenojen nostoon “monumentaaliseksi Yhdysvaltain voitoksi”.
Vaatimus viiden prosentin puolustusbudjetista on Trumpin keksimä tasaluku.
Trumpin voitto on kuitenkin vain osin totta. Jo ennen Trumpin ukaasia Natossa oli varauduttu korottamaan puolustusmenoja yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, Venäjän vaarallisen kehityksen takia.
Trumpin huippukokouspuheenvuoroa edelsi erikoinen vaihe Euroopan politiikassa: eurooppalaiset johtajat keskittyivät kuukausia mielistelemään Trumpia ja varomaan hänen ärsyttämistään.
Britannian pääministeri kävi Washingtonissa toimittamassa hänelle kutsukirjeen Britannian kuninkaalta, Suomen presidentti kävi Mar-a-Lagossa golfkierroksella, ja Hollannin kuningas kutsui Trumpin kuninkaanlinnaan johtajien illalliselle, yöksi kuninkaan huoneisiin ja aamiaiselle kuningasparin kanssa.
Imartelun ennätyksen teki Naton pääsihteeri Mark Rutte, joka ylisti Trumpia mitä runsaimmin kiitoksin, kehuin ja ylistyksin.
Trump vuosi Rutten yksityisviestit maailman hämmästeltäväksi. Kokemattomampi poliiitikko olisi saattunut kuolla nolouden tunteeseen, mutta Rutte ei ollut millänsäkään. Hollannin entinen pääministeri on yksi kovimmista eurooppalaisista poliitikoista, eikä lika tartu hänen teflonpintaansa.
Kokouksen päätyttyä Nato voi jälleen julistaa olevansa vahva ja yhtenäinen. Naton sisällä on Eurooppa, joka käyttäytyy kuin se olisi pelokas ja heikko.
Trumpin edessä matelu on osin eurooppalaisten julkisuusstrategiaa, osin totisinta totta. Jos Yhdysvallat ei enää lupaisi puolustaa Eurooppaa, Eurooppa olisi oman, heikoksi päästetyn puolustuksensa varassa.
Imartelun jälkeen Euroopan itsekunnioitus on mennyttä, mutta Yhdysvaltojen ydinpelote, puolustuslupaus ja amerikkalaisjoukot jäivät. Euroopan turvallisuus on jatkoajalla.
Vaikeimpia aiheita kokouksessa vältettiin. Ne olisivat saattaneet räjäyttää tilanteen.
Nato huolehti, että Zelenskyiä ei kutsuta Naton kokoussaliin, jossa Trump istuu. Näin turvattiin, että kukaan ei vie huomiota Trumpilta, diplomaattilähde sanoo. Trump ja Zelenskyi kuitenkin tapasivat Haagissa kokouksen sivuhuoneissa, riitelemättä.
Nato sitoutuu tukemaan Ukrainaa, mutta se jää yhä enemmän Euroopan vastuulle. Trumpin Yhdysvallat ei ole luvannut jatkaa aseiden lahjoittamista Ukrainaan.
Toinen, ehkä kaikkein vaikein aihe, jäi täysin koskematta. Grönlantia ei mainittu kokouksessa lainkaan. Tarkoituksella.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Trump olivat ensi kertaa samassa tilassa sen jälkeen, kun Trump on uhannut ottaa Grönlannin vaikka väkisin. Yhdysvaltojen uhkailu pientä mutta uskollista liittolaistaan Tanskaa vastaan on Natossa tabu. Jos Trump vielä palaa aiheeseen, eurooppalaisten johtajien on reagoitava.
Euroopan maiden lupaama viiden prosentin puolustusmenotavoite on raskas. Siihen pitäisi päästä kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaa valtavia aseostoja ja puolustusteollisuuden kehittämistä.
Samalla se tarkoittaa kulttuurin muutosta monessa Euroopan maassa. Sotilaita on liian vähän. Esimerkiksi Saksa tutkii mahdollisuutta palata asevelvollisuuteen. Kylmän sodan aikainen historia on tässäkin mielessä palannut.
Yhdysvaltain politiikan muutos itsekkäämpään suuntaan tekee Euroopan puolustuksesta uskottavamman, mutta kiireellä ja vaarallisessa tilanteessa. Eurooppa on vahvistunut Trumpin ansiosta: Ranska, Saksa ja EU:sta irronnut Britannia toimivat yhteen tiiviimmin kuin pitkään aikaan.
Silti ei ole aika huokaista. Presidentti Alexander Stubb sanoi tilanteen olevan hauras. Keskiviikosta selvittiin, huomenna on arki.