Donald Trump ei sanonut vain kerran aikovansa lopettaa sodat toisella presidenttikaudellaan – se oli hänen vaalikampanjansa ydinlupaus.
Siitäkin huolimatta Trump päätti osallistua Lähi-idän konfliktiin Israelin rinnalle ja lähetti pommikoneet moukaroimaan Iranin ydinlaitoksia.
– Pommitus on ollut dramaattinen täyskäännös siitä, mitä hän on kannattajilleen luvannut, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Ylen aamussa.
Tämä ristiriita voi olla vaikea perustella kannattajille. Heiskasen mukaan kaikki riippuu siitä, mihin tilanne nyt kehittyy.
Trumpilla on taito kääntää tilanne edukseen: viime yönä Suomen aikaa hän ilmoitti Iranin ja Israelin välisestä tulitauosta.
Jos tulitauko pitää, Trump saattaa onnistua esiintymään voittajana: hän voi esittää iskut kannattajilleen rajattuina täsmätoimina, jotka eivät johtaneet laajempaan sotaan.
– Tilanne on hyvin samanlainen kuin tariffitilanteessa, jossa presidentti järjestää sekasorron ja esiintyy sen jälkeen voittajana, että on ratkaissut tilanteen, Heiskanen sanoo.
Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että Lähi-idässä on myös sijaistoimijoita, jotka saattavat aktivoitua, eikä tilannetta välttämättä voi hallita.
– Jos tilanne lähtee eskaloitumaan – tämähän on aikamoinen ruutitynnyri – Trumpin kannattajat saattavat nousta takajaloilleen.
Terrorismin vastainen sota jätti jälkensä
Trumpin vaalikampanjan tärkein viesti oli, että hän on rauhan presidentti, joka ei vie Yhdysvaltoja niin kutsuttuihin ikuisiin sotiin. Hän arvosteli edeltäjiään Afganistanin ja Irakin sodista.
Vetäytymislupaus oli keskeinen syy, miksi monet liittyivät Trumpin tukijoiksi. Nyt kiihkeimmän MAGA-liikkeen piirissä onkin nähtävissä vastustusta Trumpin toimille, Heiskanen sanoo.
MAGA on lyhenne Trumpin ensimmäisen vaalikampanjan iskulauseesta ”Make America great again” ja siitä on tullut Trumpin kiivaimman kannattajaliikkeen tunnus.
Terrorisminvastainen sota jätti Yhdysvaltoihin syvät jäljet: Afganistanin 20 vuotta kestänyt konflikti, jatkuva terrorismin uhka ja ihmisoikeusloukkaukset muistetaan Yhdysvalloissa yhä.
– Tämä kyllä muistetaan. Etenkin milleniaalimiehet, jotka ovat Trumpin kannattajia, nostavat tätä esille. Nimenomaan sellaista soppaa ei enää haluta.
Heiskanen sanoo kiinnittäneensä huomiota myös varapresidentti J.D. Vancen varovaiseen viestintään – hän edustaa siipeä, joka on tiukasti vastustanut sotaa.
– Varapresidentti asetteli sanansa hyvin, hyvin varovasti ja nimenomaan sanoi, että presidentti tekee lopulliset päätökset, Heiskanen sanoo.
Toisaalta Trumpin kannattajissa on myös neokonservatiiveja, jotka ovat halunneet Iranin interventiota pitkään. He todennäköisesti ovat nykytilanteesta mielissään, arvioi Heiskanen.