Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen sävelet ovat selvät, mitä tulee Yhdysvaltojen iskuun Iranissa. Hänen mukaansa ne ovat laittomia ja kansainvälinen oikeus on tässä asiassa yksiselitteinen.

– Tämä ei ole mitenkään monimutkainen tai vaikea asia, koska kansainvälinen oikeus tarjoaa valtiolle mahdollisuuden käyttää asevoimaa vain yhdessä tapauksessa. Sitä voi käyttää itsepuolustukseksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa, Koskenniemi sanoo Ylelle.

Emeritusprofessorin mukaan tätä tulkintaa on laajennettu ajan kuluessa ehdolla, jonka mukaan asevoimia voi käyttää myös tilanteissa, joissa on välittömän aseellisen hyökkäyksen vaara.

Kansainvälisen oikeuden säännöt perustuvat YK:n peruskirjaan, jossa määritellään säännöt valtioiden toiminnalle kansainvälisessä yhteisössä. Koskenniemen mielestä on mielenkiintoista, ettei presidentti Donald Trumpin hallinto ole edes yrittänyt perustella hyökkäystä kansainvälisillä säännöillä.

– Yhdysvallat ei ole sanonut, eikä muutenkaan ole käynyt ilmi, että Yhdysvaltoihin kohdistuisi välittömän aseellisen hyökkäyksen vaaraa Iranin taholta.

Koskenniemen mukaan Trumpin hallinnon toiminta on täysin linjassa sen aiempien kannanottojen ja toiminnan kanssa. Yhdysvallat ei ole tunnustanut monenkeskisiä järjestelyitä, joissa se on ollut aiemmin mukana.

– Yhdysvallat kokee olevansa voimakas valtio, jonka ei tarvitse turvautua monenkeskisiin sopimusjärjestelyihin tai kansainväliseen oikeuteen. Tämä on tietysti traagista.

Suomen valtiojohto ei tuominnut Yhdysvaltojen iskuja Iraniin sunnuntaina. Koskenniemi ymmärtää varovaisuuden, koska Suomi yrittänee saada yhteistä kantaa aikaiseksi sekä EU:n että Naton piirissä.

– Oman kannan lyöminen lukkoon tai hyvin voimakkaan kannan demonstroiminen välittömästi ei ole yleensä hyvää diplomatiaa.

Li Andersson: Suomen olisi tuomittava selkeämmin

Europarlamentaarikko Li Andersson (vas.) pitää Yhdysvaltojen iskuja Iraniin vakavana eskalaationa ja ilmiselvänä kansainvälisen oikeuden loukkauksena.

– Kyse on sotilaallisesta iskusta toiseen itsenäiseen valtioon, eikä se ole sallittua.

Andersson katsoo, että Suomen ulkopoliittisen johdon olisi pitänyt tuomita sekä Yhdysvaltojen että Israelin ensi-iskut Iraniin selkeämmin.

– Suomen ulkopoliittinen johto ei halua selväsanaisesti tuomita kansainvälisen oikeuden loukkauksia silloin, kun kyse on Israelista tai Yhdysvalloista, Andersson sanoo.

Europarlamentaarikko Anderssonin mukaan ulkopoliittisen johdon kommenteissa näkyy äärimmäinen varovaisuus.

– Olemme nähneet sen jo aikaisemmin Israelin kohdalla. Me olemme nähneet sen Trumpin kohdalla. Tämä ei ole kestävä linja Suomen kaltaiselle maalle, että meidän kannat kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen vaihtelevat sen mukaan, mikä taho niitä samoja sääntöjä rikkoo.

Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) katsoo, että Yhdysvaltain iskujen oikeudellisuuteen olisi ollut syytä ottaa kantaa.

Koskinen huomauttaa, että Iranin ydinaseohjelmasta ei ole näyttöä ja vaikka olisikin, ennaltaehkäisevä sotilasisku on kansainvälisoikeudellisesti kyseenalainen.

– Normaali tapa olisi käyttää edelleen tehostuvia pakotteita ja neuvottelutietä, Koskinen sanoo.

Ulkoministeri Valtonen: Eurooppa kunnioittaa kansainvälistä lakia

Ulkoministeri Elina Valtonen sanoi maanantaina EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä, että Euroopalla on oltava keskeinen rooli Iranin tilanteen ratkaisussa.

Valtonen sanoi, että Eurooppaan luotetaan laajasti maailmalla, myös Iranissa ja Israelissa.

– Syy on se, että Eurooppa toimii aina periaatteellisesti ja tukeudumme kansainväliseen lakiin. Tämä on todella meidän vahvuutemme, vaikka jotkut pitävät sitä heikkoutenamme.

Valtosen mukaan konfliktiin tarvitaan neuvotteluratkaisu, koska minkäänlainen rauha Lähi-idässä ei ole mahdollinen, ellei myös Iran ole siinä poliittisesti mukana.

Neuvotteluratkaisua korostaa myös ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.), joka muistuttaa myös asian toisesta puolesta.

– Suomen etu on se, ettei Iran saa kehitettyä ydinasetta eikä maailmaan synny uutta ydinasevaltiota.

Samaa sanoivat tasavallan presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Valtonen sunnuntaina, jolloin he kommentoivat asiaa yhtenevillä sanankäänteillä.

Vikman muistuttaa, että Iran tekee yhteistyötä Venäjän ja Kiinan kanssa, mistä on saatu esimerkkejä hyökkäyssodassa Ukrainassa.

Oikaisu 24.6.2025 kello 11:12: Korjattu Sofia Vikmanin titteli. Vikman on ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, eikä puheenjohtaja kuten jutussa aiemmin luki.

Keskustelu suljettu etuajassa moderoinnin ruuhkautumisen takia.