Espanjan haluttomuus sitoutua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimaan puolustusmenojen nostoon luo kysymysmerkkejä ensi viikon Nato-kokouksen ylle.

Hollannin Haagissa pidettävässä Nato-kokouksessa on määrä sopia siitä, nostetaanko jäsenmaiden puolustusmenotavoite viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tätä on esittänyt myös Naton pääsihteeri Mark Rutte. Rutten esityksessä viidestä prosentista varsinaisen puolustuksen menoja on 3,5 prosenttia. 1,5 prosenttia on muuta puolustusta tukevaa.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on pyytänyt Natoa jättämään Espanjan tavoitteen ulkopuolelle.

Tutkimusprofessori Karsten Friis Norjan ulkopoliittisesta instituutista (NUPI) kommentoi Ylelle, että poisjättäytyjiä ei hyväksytä Natossa, jonka päätökset perustuvat yksimielisyyteen.

– Se horjuttaisi konsensusta ja asettaisi vaarallisia ennakkotapauksia.

Friis arvioi kaikkien odottavan nyt, miten Yhdysvallat reagoi Espanjan vastahankaisuuteen.

– Mutta se ei voi tehdä hyvää Espanjan ja Yhdysvaltain kahdenvälisille suhteille.

”Ukrainan sota tuntuu espanjalaisista kaukaiselta”

Sanchez haluaisi viiden prosentin tavoitteesta vapaaehtoisen, tai että Espanjaa ei laskettaisi siihen.

Hän on perustellut kantaa sillä, että tavoite olisi Espanjalle haitallinen eikä sopisi yhteen hyvinvointivaltion ja täkäläisen maailmankatsomuksen kanssa.

– Ukrainan sota tuntuu espanjalaisista kaukaiselta, ja Sanchezilla on paljon menetettävää kotimaan politiikassa, Friis pohtii syitä.

Espanjan on tarkoitus nostaa puolustusmenonsa noin kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna se käytti Nato-maista vähiten rahaa puolustusmenoihin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Friisin mukaan toistaiseksi vain Espanja on ilmaissut vastahankaisuutta, joten suurempaa kieltäytyjien listaa tuskin on Nato-kokoukseen odotettavissa.

Trumpin mukaan USA:n ei tarvitse noudattaa tavoitetta

Trump puolestaan on todennut, että Yhdysvaltain itsensä ei tarvitse nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin.

Perustelunaan Trump sanoo, että Yhdysvallat on tukenut Natoa pitkään. Hän sanoo uskovansa, että maa on maksanut monissa tapauksissa lähes 100 prosenttia puolustusliiton kustannuksista.

Friis näkee, että jos Yhdysvallatkaan ei ole sitoutunut viiteen prosenttiin, tavoitteen soveltaminen jää kauas kattavasta.

Suomi on ilmoittanut tukevansa viittä prosenttia. Myös oppositiossa valtaosa puolueista tukee nostoa, mutta menettelyä on arvosteltu parlamentarismin puutteesta.

Myös Norja on ilmoittanut aivan äskettäin tukevansa tavoitetta.

Karsten Friisin mukaan Norjassa päätös on syntynyt varsin helposti.

– On tärkeää muistaa, että Ukraina-tuki lasketaan 3,5 prosenttiin. Siksi Norjalle ja muille pohjoiseurooppalaisille on ollut helppo sitoutua siihen. Olemme jo melkein 3,5 prosentissa.

Friisin käsitys on, että loput 1,5 prosenttia voidaan täyttää Norjassa jo olemassa olevilla puolustusohjelmilla.