Valkoinen talo kertoi torstaina, että presidentti Donald Trump tekee päätöksen mahdollisista iskuista Iraniin kahden viikon sisällä. Kahden viikon aikaikkuna on tullut Washingtonissa hyvin tutuksi, sillä Trump on käyttänyt sitä aiemminkin lukuisia kertoja vaikeiden päätösten alla.
Se on riittävän epämääräinen lausunto, ja se voi tarkoittaa Trumpin sanomana jotakin tai sitten ei. Ainakin se antaa hänelle peliaikaa pohtia ratkaisua.
Trump sanoi keskiviikkona, että varsinkin sotatilanteessa tilanteet muuttuvat nopeasti ja hän tulee tekemään lopullisen päätöksen mahdollisista iskuista aivan viimeisellä sekunnilla:
Tämä voi aidostikin pitää paikkansa. Todennäköisesti sotilaalliset valmistelut on jo tehty, mutta Trump ei halua vielä tehdä päätöstä iskuista Iraniin.
On toki mahdollista, että myös päätös on jo tehty. Iskut Iraniin voivat periaatteessa alkaa milloin tahansa.
Mutta todennäköisesti lisäaika antaa Trumpille mahdollisuuden odottaa uusia vaihtoehtoja, diplomaattisia ratkaisuja ja sotilaallisen tilanteen muuttumista.
Monet Trumpin kannattajat vastustavat iskuja
Trump näyttää edelleen toivovan diplomaattista ratkaisua Iranin ydinohjelmasta.
Eurooppalaiset ulkoministerit ovat tänään tavanneet Iranin ulkoministerin, ja he yrittävät toimia välittäjinä kiistassa.
Trumpin mukaan sopimus voi olla lähellä, mutta käytännössä neuvottelutilanne ei ole helppo. Yhdysvallat vaatii ilmeisesti nyt Iranin koko ydinohjelman, siis myös uraanin siviilikäyttöön tarkoitetun rikastamisen, lopettamista. Sen hyväksyminen on Iranille hyvin vaikeaa.
Trumpille Yhdysvaltain suorat iskut Iraniin olisivat hyvin vaarallinen hyppy tuntemattomaan.
Monet Trumpin kannattajat vastustavat hyvin jyrkästi Yhdysvaltain sekaantumista Lähi-idän sotiin. Eräät Trumpin MAGA-ydinkannattajajoukon mielipidevaikuttajat ovat viime päivänä kritisoineet ankarasti mahdollista Iran-iskua.
Trump on vuosikausia vakuuttanut pitävänsä amerikkalaiset ulkona ”ikuisuussodista”.
Mielipidetiedustelujen mukaan amerikkalaisten selvä enemmistö ei halua Yhdysvaltojen iskevän Iraniin. Trumpin MAGA-kannattajien joukossa kannatus iskuille on kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin muissa väestöryhmissä.
Trump pelkää Yhdysvaltain ajautumista laajaan sotaan
Iran on yli 90 miljoonan ihmisen valtio maantieteellisesti aivan keskellä maailmanpolitiikan törmäyslinjoja.
Iranin islamilaisen hallinnon asema on nyt sekä sotilaallisesti että poliittisesti hyvin heikko, mutta nurkkaan ahdistettuna se voisi käyttäytyä arvaamattomasti.
Yhdysvallat joutuu ottamaan huomioon Iranin mahdolliset iskut sen omia tukikohtia ja joukkoja vastaan, jos Yhdysvallat osallistuu sotaan suoraan. Iranin liittolaiset, kuten Libanonin Hizbollah, shiialaiset taistelujärjestöt Irakissa ja Jemenin huthit saattaisivat liittyä sotaan.
Myös Libyan ja Irakin esimerkit lähihistoriasta pelottavat. Lännen sotilaalliset iskut voivat aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia. Sisäinen kaaos väkirikkaassa Iranissa loisi hyvin epävakaan tilanteen laajalle alueelle.
Iskut Iranin maanalaisiin ydinlaitoksiin eivät välttämättä onnistu
Israel haluaa Yhdysvaltain iskevät valtavilla GBU-57 MOP -pommeilla eli niin sanotuilla bunkkerinmurtajapommeilla Iranin syvällä maanpinnan alla sijaitseviin uraaninrikastamolaitoksiin. Israelilla ei ole vastaavia pommeja eikä niiden pudottamiseen soveltuvia B-2 pommikoneita.
Houkutus tehdä vain tällainen rajoitettu isku Iraniin on Yhdysvalloille suuri. Mutta käytännössä Yhdysvalloissa tiedostetaan hyvin, että alun perin rajoitetuiksi tarkoitetut iskut johtavat usein konfliktin laajenemiseen.
Nopeat sodat onnistuvat usein vain karttapöydällä, todellisuus voi olla aivan muuta. Vietnamin sodasta asti Yhdysvalloissa on pelätty konfliktien yhteydessä sanaa quagmire. Se tarkoittaa sodan hetteikköön, suohon uppoamista siten, että sodasta irtautuminen on vaikeaa.
Trump on myös lehtitietojen mukaan skeptinen sen suhteen, onnistuisivatko nämä erikoispommitkaan tuhoamaan Iranin ydinohjelmaa. Pommit eivät välttämättä kykene tuhoamaan jopa 80–90 metrin syvyydessä olevia laitoksia.
Iranilla voi olla myös paljon salaisempia ydinlaitoksia, joten edes tunnettujen laitosten täydellinen tuho ei välttämättä tarkoita ydinohjelman loppumista.
Trump on tehnyt selväksi, että hän haluaa nyt Iranin ydinohjelmalle täydellisen lopun.
Presidentti ei halua laajempaa sotaa, mutta toisaalta ajatus siitä, että hän voisi ottaa kunnian vuosikymmeniä hiertäneen Iranin ydinohjelman tuhoamisesta, on hänelle houkutteleva.
Avainpäätöstä tekemässä vakava joukko
Trump tietää hyvin, että ratkaisu Iranin suhteen voi olla koko hänen tulevan presidenttikautensa kannalta hyvin ratkaiseva. Päätös on kaikkea muuta kuin helppo. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, keiden kanssa Trump haluaa asiasta neuvotella.
Normaalisti hän haluaa kuulla varsin laajaa avustajajoukkoa, mutta Iran-päätöstä hän on eri lehtitietojen mukaan pohtinut varsin pienessä piirissä. Washington Postin mukaan avainryhmän on muodostanut varapresidentti J. D. Vance, ulkoministeri Marco Rubio, CIA:n johtaja John Ratcliffe ja asevoimien komentaja, kenraali Dan Caine.
Lehden mukaan Trump on sivuuttanut tärkeimmistä iskuja koskevista neuvotteluista muuan muassa tv-kommentaattorista puolustusministeriksi nousseen Pete Hegsethin ja tiedustelujohtaja Tulsi Gabbardin.
Trump ei halua nyt neuvotella tv-taidostaan tunnettujen henkilöiden vaan raskaan sarjan asiantuntijoiden kanssa.
Valkoisen talon neuvotteluista on tihkunut monenlaisia osin ristiriitaisia tietoja ja huhuja.
On täysin mahdollista, että päätös Yhdysvaltain iskuista on jo todellisuudessa tehty. Tai sitten Trump edelleen aidosti pohtii ja toivoo kahden viikon aikaikkunalta uutta ratkaisua.