Ensin oli maailman tunnetuin hampurilaisketju.
Sitten tuli sota ja hampurilaisketju myi Venäjän toimintonsa yrittäjä Aleksandr Govorille.
Syntyi venäläinen McDonald's eli Vkusno – i totška (vapaasti käännettynä Maukasta, ja piste).
Kun McDonald's ja monet muut länsimaiset yhtiöt lähtivät Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022, venäläisille yrittäjille se oli kuin lottovoitto.
Useat venäläisyrittäjät rikastuivat satumaisesti ostamalla länsiyhtiöiden tuottoisat Venäjän toiminnot pilkkahintaan.
Syntyi uusi bisneseliitti.
Nyt se puolustaa voimakkaasti, etteivät länsiyhtiöt enää koskaan pääse Venäjälle.
Kaupat ”symboliseen hintaan”
Kun vuonna 2022 McDonald's päätti vetäytyä Venäjältä, se myi 847 ravintolaansa liikemies Aleksandr Govorille.
Kauppojen hintaa ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta ennen sotaa McDonald'sin Venäjän toimintojen arvoksi ilmoitettiin 80 miljardia ruplaa eli yli 800 miljoonaa euroa.
Govor kertoi vuonna 2022 venäläismedian mukaan, että amerikkalaisyhtiö myi hänelle Venäjän ravintolansa symboliseen hintaan.
McDonald's ei kommentoinut kauppoja, mutta sen tilinpäätöksessä vuodelta 2022 selviää, että yhtiö kirjasi 1,2 miljardin dollarin tappiot Venäjän liiketoimintansa myynnin yhteydessä.
Govor siis osti valmiin liiketoiminnan todennäköisesti pilkkahintaan.
Hampurilaisketjun lisäksi Govor osti suomalaisten Havin ja Huhtamäen Venäjän toiminnot.
Ennen sotaa suomalainen Huhtamäki toimitti venäläisille McDonald's-ravintoloille ja muille Venäjällä toimiville pikaruokaketjuille muun muassa pakkauksia.
Govor sai Huhtamäen Venäjän toiminnot itselleen 151 miljoonalla eurolla, ja Govorin ostamat yksiköt jatkavat samaa liiketoimintaa entiseen tapaan.
Havilla oli ennen sotaa Venäjällä ainakin 14 logistiikkakeskusta. Nyt ne ovat Govorin omistuksessa ja niiden uusi nimi on Logistika - i totška.
Hampurilaiskuningas
Venäläinen Forbes arvioi, että Govor osti vuonna 2022 liiketoiminnan, jonka kate oli vuonna 2021 ainakin 30 miljardia ruplaa eli yli 300 miljoonaa euroa.
Kate tarkoittaa summaa, joka jää yritykselle myyntituloista sen jälkeen, kun muun muassa tuotteiden tai palveluiden hankinta- ja valmistuskustannukset on vähennetty.
Govor siis osti yhden kannattavimmista Venäjällä toimineista länsimaisista yhtiöistä.
Katso grafiikasta, ketkä venäläiset hyötyivät länsiyritysten ostosta:
Itse Govorista tiedetään vähän.
Hänen tiedetään työskennelleen kiviihiiliteollisuudesa ja McDonald'sin franchising-kumppanina Siperiassa.
Vuonna 2013 liikemiehen omaisuuden arvoksi kerrottiin kuusi miljardia ruplaa eli noin 60 miljoonaa euroa.
McDonald's kauppojen myötä hänen omaisuutensa lienee huomattavasti suurempi, sillä pikaruokaketjun kannattavuus on tuskin muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Uusimpia tietoja Govorin omaisuudesta ei ole, mutta se tiedetään, että Govor ei yllä Venäjän rikkaimpien ihmisten joukkoon.
Listalle pääsee, jos omaisuus ylittää miljardi euroa. Govoria ei listassa ole.
Govoria ei voi myöskään kutsua oligarkiksi.
Hänellä ei ole tiettävästi laajaa poliittista vaikutusvaltaa Kremlissä.
Siitä huolimatta Govorin omistama Vkusno – i totška päätyi Venäjän presidentin Vlaidmir Putinin suojelukseen.
Vkusno – i totškan toimitusjohtajan ja Putinin tapaaminen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että Venäjään kohdistuvat pakotteet pysyvät voimassa, kunnes rauhansopimus Ukrainan kanssa on solmittu.
Siitä huolimatta Trumpin hallinnon edustajat ovat keskustelleet toistuvasti Kremlin kanssa taloudellisesta yhteistyöstä.
Keskusteluja on käyty ainakin Saudi-Arabiassa, Istanbulissa ja Moskovassa järjestetyissä tapaamisissa ja niihin ovat osallistuneet ulkoministeri Marco Rubio, Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Keith Kellogg.
Katso videolta, miten Witkoff kommentoi Putinia maaliskuussa:
Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden lämmetessä Putin jopa määräsi virkamiehet työstämään mekanismia ulkomaisten yritysten palaamiseksi Venäjälle.
Venäjän valtiojohtoisessa mediassa hehkutettiin maaliskuussa, että amerikkalaiset Pepsico, Coca-Cola, Apple, Microsoft, Cisco, Johnson & Johnson, Nike, Starbucks ja McDonald’s palaisivat Venäjälle jo ehkä vuoden loppuun mennessä.
Kesäkuussa Financial Times uutisoi, että Vkusno – i totška -yhtiön toimitusjohtaja Oleg Parojev pyysi Putinia henkilökohtaisesti huolehtimaan siitä, ettei McDonald’s pääsisi takaisin Venäjälle käyttämällä takaisinosto-oikeuttaan.
Takaisinosto-oikeus kirjattiin moniin venäläisten liikemiesten ja länsimaisten yhtiöiden välisiin kauppoihin vuonna 2022.
Se oli eräänlainen turva, joka rohkaisi länsiyhtiöitä myymään liiketoimintansa pilkkahintaan ja vakuutti yhtiöt siitä, että ne saavat ostettua takaisin liiketoimintaa Venäjällä sodan jälkeen.
FT:n mukaan Parojev sanoi Putinille pelkäävänsä, että McDonald's aikoo pian ilmoittaa takaisinosto-oikeuden käytöstä.
Jos niin kävisi, pikaruokaketjun nykyinen omistaja Govor olisi velvollinen myymään liiketoiminnan takaisin McDonald'sille sopimuksen ehtojen mukaisesti.
Parojev sanoi Putinille, että Govorin tekemät kalliit it-investoinnit ravintolabisnekseen valuisivat suoraan amerikkalaisten käsiin.
Käytännössä Govor siis menettäisi lypsylehmänsä. Parojev kuitenkin esitti asian Putinille ikään kuin kyse olisi Venäjän turvallisuudesta.
Putin lupasi Vkusno – i totška -ketjun johdolle tukevansa yritystä.
– Vanha sanonta: rohkeat eivät maksa velkojaan, pätee tässäkin asiassa, nimettömät lähteet väittävät Putinin sanoneen tapaamisessa FT:n mukaan.
Putin siis vihjasi ravintolan johdolle, ettei kauppasopimuksessa sovittuja ehtoja tarvitse kunnioittaa.
Lobbauskampanja johti haluttuun tulokseen
Samoihin aikoihin Putinin ja Parojevin tapaamisen aikaan Venäjän duumaan ilmestyi takaisinosto-oikeutta käsittelevä laki.
FT:n mukaan Vkusno – i totška lobbasi voimakkaasti lain etenemistä ja Venäjän kansanedustajat oikoivat monta mutkaa lain valmistelussa.
Laki takaisinosto-oikeuden rajoittamisesta esimerkiksi leivottiin toiseen lakiin, joka käsitteli alun perin aivan eri asiaa.
Alkuperäisessä lakiluonnoksessa ehdotettiin rajoituksia osakkeenomistajien yhtiökokousten järjestämiseen verkossa ja se tuotiin duumaan ensimmäiseen käsittelyyn vuonna 2024.
Toukokuussa laki putkahti kuin tyhjästä toiseen käsittelyyn.
Lain teksti oli kuitenkin muuttunut. Nyt siinä puhuttiin ulkomaalaisia koskevan takaisinosto-oikeuden rajaamisesta.
Venäjällä on tavallista, että kansanedustajat lisäävät lakialoitteisiin ensimmäisen käsittelyn jälkeen säännöksiä, jotka eivät liity alkuperäiseen tekstiin.
Duumassa näin tehdään tavallisesti silloin, kun kyse on kansalaisvapauksia rajoittavista laeista tai laeista, jotka halutaan voimaan nopeasti.
Lakialoite takaisinosto-oikeuden kieltämisestä läpäisi toisen käsittelyn 21. toukokuuta.
Lain muotoilu vaikuttaa siltä, kun se olisi laadittu Vkusno – i totškan etuja silmällä pitäen.
Sen keskiössä on säädös, joka käytännössä antaa Govorille ja muille länsimaisilla yhtiöillä vaurastuneille liikemiehille mahdollisuuden kieltäytyä takaisinosto-oikeuden noudattamisesta, mikäli viisi ehtoa täyttyy.
Takaisinosto-oikeutta ei tarvitse noudattaa, jos
Kolmas käsittely piti järjestää samana päivänä, kun Putin ja Parojev tapasivat, eli 26. toukokuuta. Jostain syystä käsittelyä lykättiin.
Kolmas käsittely on kuitenkin vain symbolinen. Laista on käytännössä jo päätetty ja se vaatii enää presidentin sinetin.
Talouslehti RBK kertoi toukokuun lopussa, että lain kolmas ja viimeinen käsittely järjestetään duumassa kesäkuun puoliväliin mennessä.
Kesäkuun loppuun mennessä laista ei ole kuulunut mitään.
On kuitenkin selvää, että kun uusi laki astuu virallisesti voimaan, länsiyhtiöiden mahdollisuudet ostaa liiketoimintansa takaisin Venäjällä käyvät lähes olemattomiksi.
Katso myös video elintarvikkeiden hinnoista Moskovassa: