WASHINGTON – Tämä saattaa yllättää. Olen varovaisen optimistinen tämän vuoden Naton huippukokouksesta.
Näin sanoo Washingtonissa toimivan Atlantic Council -ajatushautomon vieraileva tutkija Jason Moyer Ylen haastattelussa.
Moyer keskittyy tutkimuksessaan erityisesti Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikkaan ja Arktiseen alueeseen. Hän seuraa tarkasti myös pohjoismaista keskustelua ja on ollut juuri matkalla Virossa.
Moyer tietää, että Euroopassa odotetaan Trumpin saapumista Hollantiin pelonsekaisin tuntein, kun Naton kaksipäiväinen huippukokous alkaa Haagissa huomenna tiistaina.
– Koskaan ei voi tietää, mikä versio Trumpista saapuu paikalle, Moyer myöntää.
Lisäksi Euroopassa muistetaan, kuinka Trumpin varapresidentti J.D. Vance torui kovin sanoin eurooppalaisia johtajia alkuvuodesta Münchenin turvallisuuskokouksessa.
Moyer on silti optimistinen.
Hän arvioi, että Trumpin hallinto on kaikessa hiljaisuudessa muuttanut kantaansa Natosta positiivisemmaksi kevään aikana.
Amerikka ensin, mutta ei kuitenkaan Amerikka yksin, Moyer kuvailee Trumpin toisen kauden ulkopoliittista ajattelua.
– Trumpin hallinto on perunut ajatuksen, jossa he kyseenalaistavat Yhdysvaltojen jäsenyyden Natossa.
Moyer sanoo, että kokouksen alla on silti selviä jännitteitä. Hän listaa teemat, joita hän seuraa itse tarkimmin.
1. Vaatimus isommista puolustusbudjeteista
Moyer sanoo, että Trump tuo Haagiin lähes varmuudella yhden selvän ja odotetun vaatimuksen: kaikkien Nato-maiden täytyy nostaa puolustusbudjettinsa vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Vaatimus ei ole yllätys, koska Naton pääsihteeri Mark Rutte kertoi sen jo toukokuussa.
Moyerin mukaan Rutte on kiertänyt Euroopan pääkaupunkeja viime viikkoina ja valmistellut johtajia olemaan valmiina Trumpin vaatimukseen.
Tavoite ei ole kuitenkaan realistinen, koska tällä hetkellä yhdenkään Nato-maan puolustusbudjetti ei ole lähelläkään viittä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puola on ykkönen hieman yli neljällä prosentilla. Kaikkien Nato-maiden yhteisestä bruttokansantuotteesta puolustukseen käytetään noin 2,7 prosenttia.
Moyerin mukaan Trumpille sopii tämän takia todennäköisesti kompromissi, jossa maat sitoutuvat nostamaan puolustusbudjettinsa 3,5 prosenttiin.
Loput 1,5 prosenttia saataisiin satsauksilla muun muassa infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen seuraavien vuosien aikana.
Moyer sanoo, että Trumpille on tärkeää palata Euroopasta voiton kanssa, jonka voi julistaa omille.
Se voitto lienee siis kaikkien jäsenmaiden allekirjoittama sitoumus puolustusbudjettien nostamisesta.
2. Grönlanti voi kriisiyttää kokouksen
Todennäköisimmin huippukokouksen voi kriisiyttää Trumpin vaatimukset Grönlannista, Moyer sanoo.
Viime aikoina on käynyt selväksi, että Grönlannin valloittaminen ei ole ollut Trumpilta pelkkä heitto.
– Trumpin hallinto on tosissaan tavoitteessaan Grönlannin saamisesta tai vähintään vaikutusvallan runsaasta lisäämisestä siellä.
Moyer viittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusministeriön hiljattaiseen päätökseen siirtää Grönlanti maan sotatoimialueiden kartassa Euroopan puolelta Pohjois-Amerikan puolelle.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että Grönlanti on jatkossa Yhdysvaltain asevoimien Pohjois-Amerikan komentokeskuksen (USNORTHCOM), eikä enää Euroopan-joukkojen komentokeskuksen (USEUCOM) alaisuudessa.
Puolustusministeri Pete Hegseth sanoi myös kesäkuun puolivälissä, että Yhdysvallat ei sulje pois sotatoimia Grönlannin valloittamiseksi.
– Pohjoismaiden kannattaa olla valmiita kertomaan Yhdysvalloille kannoistaan Grönlantiin liittyen, vähintään kokouksen käytävillä, Moyer kehottaa.
3. Suomella hyvä mahdollisuus tiivistää välejä Yhdysvaltoihin
Moyerin mielestä Suomi lähtee huippukokoukseen hyvistä asemista. Suomi ilmoitti jo kesäkuun alulla tavoittelevansa puolustusmenojen nostoa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Moyerin mukaan Suomi pelasi korttinsa hyvin, kun kertoi tavoitteesta jo hyvissä ajoin ennen huippukokousta.
Trump arvostaa hyviä henkilösuhteita, ja presidentti Alexander Stubbin golf-matka Floridaan maaliskuussa osoitti, että johtajien henkilökemiat ovat kunnossa, Moyer arvioi.
Moyerin mielestä Suomen ei kannata Haagissa kuitenkaan ainoastaan yrittää lyödä lukkoon päivämäärää Stubbin vierailulle Valkoisessa talossa. Sen sijaan Pohjoismaat voisivat ottaa mallia Persianlahden maista, jotka onnistuivat houkuttelemaan Trumpin vierailulle useaan maahan samalla reissulla.
Trumpin tuntien hänen lähipiirilleen kannattaisi ehdottaa mahdollisia diilejä, joita hän voisi allekirjoittaa matkan aikana, Moyer sanoo.
– Mikään ei toisi Pohjoismaille enempää maailman huomiota kuin Trumpin vierailu alueella.
Moyer ennustaa myös, että Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen yhteisestä jäänmurtaja-aloitteesta voidaan kuulla Haagissa uutisia.
Katso videolta, miksi Moyer ennustaa mahdollisesti uutisia jäänmurtajista:
4. Ukraina ja asekaupat voivat aiheuttaa jännitteitä
Moyer ei usko, että Ukrainan ja Venäjän rauhantunnusteluihin liittyvät kysymykset nousevat vahvasti esille Haagissa.
Hän kuitenkin arvioi, että huippukokouksen askelmerkit voivat mennä sekaisin, jos Trump hermostuu Ukrainan johtajien kommenteista kokouksen aikana.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä ei ole kutsuttu virallisesti kokoukseen mukaan, eikä Trump ole kertonut aikomuksesta tavata Ukrainan edustajia kokouksen ohessa.
– On selvää, että Ukraina ei ole kokouksen virallisella asialistalla, Moyer sanoo.
Moyer sanoo myös, että Ranska tai Saksa saattavat nostattaa keskustelun eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamisesta, mutta Yhdysvallat ei tätä halua. Trump haluaa, että Eurooppa ostaa lisää aseita Yhdysvalloista.
Moyer sanoo lopuksi, että yleensä Trump on pitäytynyt huippukokouksissa hänelle valmiiksi kirjoitetuissa puheissa, joten todennäköisimmin viikko Haagissa on turvallisen tylsä.
– Todennäköisesti johtajat istuvat alas, puhuvat heille valmistellut puheensa, hyväksyvät valmiiksi neuvotellun julkilausuman, ajavat lentokentälle ja palaavat kotiin.