Presidentti Donald Trumpin hallinto on laittanut jäihin yli tuhannen ulkomaalaisen tutkijan Fulbright-stipendien hakemukset Yhdysvaltoihin. Joukossa on myös suomalaisia.
Yhdysvaltain ulkoministeriö syynää hakemuksista itselleen epämieluisia tutkimusaiheita. Ne liittyvät The New York Times -lehden mukaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja sukupuolikysymyksiin.
Fulbright on Yhdysvaltojen hallituksen tukema kansainvälinen opiskelija- ja tutkijavaihtojärjestelmä. Ohjelma myöntää stipendejä sekä amerikkalaisille että ulkomaalaisille opiskelijoille ja tutkijoille.
Fulbright-ohjelma
Tällä hetkellä Yhdysvaltain ulkoministeriön tarkastelussa on 12 suomalaisen jatko-opiskelijan ja tutkijan tutkimussuunnitelmat. Heidän osaltaan tilanne on auki, kertoo Fulbright Suomi -säätiön toimitusjohtaja Terhi Mölsä sähköpostitse Ylelle.
– Yhdysvaltain ulkoministeriö ei ole julkaissut ylimääräisessä arvioinnissa käyttämiään kriteerejä, joten uudelleenarvioinnin lopputulosta voi vain arvailla, Mölsä kertoo.
Tarkasteluun joutunut tutkii sodanvastaista liikehdintää
Yksi Trumpin hallinnon pelinappuloiksi joutuneista tutkijoista on väitöstutkimusta Turun yliopistossa tekevä Jaakko Dickman. Hän tutkii sodanvastaista liikehdintää 2000-luvun Yhdysvalloissa.
– Vielä viime vuonna aihe ei olisi ollut ongelma. Nyt pro-Palestiina-liike on keskeinen osa Trumpin hallinnon ja korkeakoulujen vastaista kamppailua ja oma tutkimukseni saattaa tulla yhdistetyksi siihen, Dickman sanoo Ylelle videopuhelussa.
Israelin Gazassa käymää sotaa vastustavat aktivistit ja liikkeet ovat olleet viime aikoina paljon esillä Yhdysvalloissa.
Dickman on saanut Fulbright-stipendin puolen vuoden arkisto- ja tutkijavierailulle New Yorkin yliopistoon. Hänen piti aloittaa työt Yhdysvalloissa elokuun alussa, mutta nyt asia on jäissä.
– Mitään hylsyä tai vastaavaa ei ole tullut, mutta hyväksymisprosessi on hidastunut ja monimutkaistunut. Viisumiprosessi on pysähtynyt.
Yhdeltä suomalaiselta on peruttu Fulbright-oikeus
Yhdysvaltain ulkoministeriö on tähän mennessä vetänyt takaisin jo myöntämänsä Fulbright-statuksen yhdeltä suomalaiselta jatko-opiskelijalta, kertoo Fulbright Suomi -säätiön Mölsä.
Yhdysvalloissa tehdyn päätöksen mukaan väitöskirjatutkijan antirasismia opettajankoulutuksessa käsittelevä tutkimushanke ei ollut yhteensopiva Trumpin hallinnon linjausten kanssa.
Tähän asti kunkin kumppanimaan Fulbright-organisaatio on nimittänyt stipendiaatit ja sen jälkeen hakemukset on hyväksytty Yhdysvalloissa.
– Yhdysvaltojen ulkoministeriön tekemät statusten poisvedot ovat täysin poikkeuksellista, eikä näin ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Nämä poisvedot USA:n ulkoministeriö on tehnyt juuri tutkimusaiheiden takia, Mölsä summaa.
Hallinto syynää kiellettyjä sanoja
Yhdysvalloissa tarkastelun kohteena ovat kaikki Fulbright-ohjelman kautta maahan pyrkivät tutkijat. Selvitykset koskevat noin 1 200 tutkijaa ja Dickman on yksi heistä.
– Vaikka stipendihakemukseni ei liittynyt suoraan pro-Palestiina-liikkeeseen, niin silti on olemassa riski, että tämän yhteyden vuoksi se hylätään.
Dickman arvioi, että Trumpin hallinto syynää tutkimussuunnitelmia ”kiellettyjen sanojen listan” perusteella. The New York Times -lehti julkaisi maaliskuussa listan näistä ”kielletyistä sanoista”.
Hallinto on poistanut tiettyjä sanoja verkkosivuilta ja asiakirjoista. Joidenkin sanojen käyttöä on rajoitettu. Monet näistä sanoista liittyvät esimerkiksi monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen.
Dickman toteaa, että kielletyt aiheet tulivat tutkijoille yllätyksenä.
– Kukaan ei voinut arvata stipendiä hakiessaan, että esimerkiksi sanat feminismi ja aktivismi ovat sellaisia aiheita, mitä ei haluttaisi tukea. Moni on stressaantunut siitä meneekö oma tutkimus kiellettyjen tutkimusaiheiden alle.
Tutkijavierailunsa aikana Dickmanin tarkoituksena on muun muassa haastatella aktivistiryhmien edustajia.
Väitöskirjan tekeminen vaikeutuu, jos Dickman joutuu tekemään haastattelut etäyhteyksillä. Siinä tilanteessa hänen täytyy pohtia tutkimuksensa toteutustapaa.
Dickman toteaa, että hän ja monet muut suomalaiset Fulbright-stipendiaatit eivät tiedä, milloin asiat mahdollisesti etenevät.
– Tämä tuntuu totta kai raskaalta ja epätietoisuus on voimakasta. Samaan aikaan olen suomalaisena tutkijana etuoikeutetussa asemassa. Minulla on Suomessa vahva tuki tutkimukselleni. Voin pohtia tutkimukseni aihetta ja tulokulmaa uudelleen.
Tutkimukset jatkuvat
Monet stipendin saaneet eivät ole jääneet odottamaan Yhdysvaltain ulkoministeriön päätöstä, vaan ovat jatkaneet tutkimusta toista reittiä, kertoo Fulbright Suomi -säätiön toimitusjohtaja Terhi Mölsä.
Hän sanoo, ettei mahdollisilla perumisilla ole vaikutusta Fulbright Suomen myöntämiin apurahoihin. Jos Yhdysvalloista tulee hylkäävä päätös, myöntää Fulbright Suomi vastaavan stipendin ohjelman ulkopuolella, eikä Yhdysvaltain ulkoministeriö ole stipendissä osallisena.
– Tällöin viisumisponsorina on Yhdysvaltain ulkoministeriön sijaan suomalaisen opiskelijan tai tutkijan yhdysvaltalainen isäntäyliopisto.
Yhdysvalloissa Fulbright-ohjelman hallituksen jäsenet erosivat yhtä lukuun ottamatta keskiviikkona vastalauseena Trumpin hallinnon toimille.
Hallituksen erolla ei ole Mölsän mukaan välitöntä vaikutusta Fulbrightin toimintaan Suomessa.
– Fulbright Suomi on yksityinen suomalainen säätiö, jonka toiminnasta päättää sen oma hallitus. Säätiöllä on myös varsin suuri joukko eri stipendiohjelmia, niin Fulbright-ohjelmia kuin sen ulkopuolisiakin stipendiohjelmia.
Trumpin hallinto on peruuttanut Fulbright-statuksia myös ulkomaille haluavilta amerikkalaisilta tutkijoilta. Peruttuja tapauksia on ollut lähes 200. Joukossa on ollut kuusi Suomeen valittua tutkijaa, kertoo Mölsä.
– Olemme yhteistyössä suomalaisten yliopistojen ja säätiökumppaneidemme kanssa tarjonneet vaihtoehtoisen reitin tuodaksemme heidät Suomeen virallisen Fulbright-ohjelman ulkopuolella. Joukossa on muun muassa tutkijoita, joiden tutkimusaihe liittyy ilmastonmuutokseen.