Yhdysvalloissa liittovaltio ja Kalifornian osavaltio ottavat yhteen. Maanantaina Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom ja osavaltion oikeuskansleri nostivat kanteen presidentti Donald Trumpin päätöksestä lähettää Kaliforniaan kansalliskaartin joukkoja.
Newsom ja oikeuskansleri pitävät Trumpin päätöstä lähettää kansalliskaarti Los Angelesiin mielenosoitusten takia ”ennennäkemättömänä vallan hamuamisena”. San Franciscon liittovaltion tuomioistuimeen jätetyssä kanteessa liittovaltion tuomaria pyydetään pysäyttämään Trumpin valtuutus kansalliskaartin käytölle.
Kanteen mukaan valtuutus puuttuu osavaltion valtaan perustuslain 10. lisäyksen vastaisesti. Lisäyksen mukaan valta, jota perustuslaki ei ole antanut liittovaltiolle tai kieltänyt osavaltioilta, kuuluu osavaltioille tai kansalle.
Kalifornian tai Los Angelesin johto ei ole pyytänyt kansalliskaartia osavaltioon ja ihmettelee, mihin sotilaita oikein tarvitaan. Toistaiseksi kansalliskaartin tehtävä on ollut vain suojella liittovaltion työntekijöitä ja liittovaltion toimitiloja Los Angelesissa.
Yleensä kansalliskaartin kutsuminen tapahtuu yhteisymmärryksessä presidentin ja kuvernöörin välillä. Viimeksi presidentti on määrännyt kansalliskaartin osavaltioon ilman kuvernöörin pyyntöä vuonna 1965. Silloin syynä oli kansalaisoikeusliikkeen mielenosoittajien suojeleminen.
NBC: Trumpin hallinto tyytyväinen Los Angelesin saamasta julkisuudesta
Trump on perustellut kansalliskaartin ja nyttemmin merijalkaväen mobilisoimista Los Angelesiin liittovaltion lain kautta kansallisella turvallisuudella: kukaan ei voi puuttua laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä karkottavan liittovaltion maahanmuuttoviranomaisen ICE:n toimintaan.
– ICE:n pidätykset eivät kohdistu enää pelkästään rikollisiin ja jengiläisiin, vaan laajasti maassa oleviin paperittomiin latinoihin. Pidätyksiä tapahtuu nyt kouluilla ja työpaikoilla, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sanoo.
Losangelesilaiset alkoivat protestoimaan viikonloppuna, kun ICE:n agentit etsivät karkotettavia paperittomien päivätyöläisten suosiossa olevilta kokoontumispaikoilta.
Trump pääsee kansalliskaartin kutsumalla haastamaan perinteisesti demokraatteja äänestävät ”siniset osavaltiot” ja niiden sanctuary state tai sanctuary city -käytännöt. Näiden käytäntöjen mukaan alueella laittomasti oleskelevia ihmisiä ei välttämättä karkoteta, jolleivät he syyllisty rikokseen.
NBC:n hallintolähteen mukaan Valkoisessa talossa ollaan “tyytyväisiä” nyt käynnissä olevaan vastakkainasetteluun. Trump saa mainostettua näyttävän uutiskuvaston avulla sitä, kuinka määrätietoisesti hän ajaa lupaamaansa maahanmuuttopolitiikkaa.
Perustuslakikysymykset korkeimman oikeuden asianalaa
Kovaa puhetta on kuultu Trumpin ”rajatsaari” Tom Homanilta, joka uhkasi pidättää kenet tahansa, joka pyrkii haittamaan ICE-agenttien työtä. Tämän tulkittiin tarkoittavan myös kuvernööri Newsomia. Tämä kritisoi pidätysideaan myönteisesti suhtautuneen Trumpin ja Homanin puheita autoritaarisiksi.
Newsomia kuitenkaan tuskin pidätetään. Seuraava ratkaisu kiistaan tulee todennäköisesti kun liittovaltion tuomari tai ylempi oikeusaste päättää, onko Trumpin valtuutus kansalliskaartille perustuslain vastainen.
– Osavaltion ja liittovaltioiden vallanjako eli federalismin periaate on kirjattu perustuslakiin, ja tätä tulkitsee korkein oikeus, Benita Heiskanen sanoo.
Korkein oikeus, jossa on tällä hetkellä konservatiivituomareiden enemmistö, on toistaiseksi rajannut Trumpin valtaa esimerkiksi maahanmuuttoasioissa, Heiskanen sanoo. Voi siis olla, että se päättäisi rajata Trumpin valtaa myös kansalliskaartin käytön suhteen.
Se onkin toinen asia, tottelisiko Trump oikeuden määräystä. Toistaiseksi Trump on vastahakoisesti toiminut oikeuden päätösten mukaisesti.
Jos Trump ei tottelisi esimerkiksi korkeimman oikeuden päätöstä kansalliskaartin valtuutuksen päättämisestä, oltaisiin tuntemattomilla vesillä ja Yhdysvallat kohtaisi todennäköisesti vakavan kriisin vallanjaon suhteen.