Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen entinen komentaja, kenraaliluutnantti evp. Ben Hodges tuomitsee jyrkästi presidentti Donald Trumpin päätöksen kutsua kansalliskaarti Los Angelesiin.
– Hirveä ja nolo tilanne. Tuntuu pahalta, että sotilaita käytetään tällä tavalla väärin, hän sanoo Ylen erikoishaastattelussa.
Hodgesin mukaan koko kriisi on Trumpin hallinnon rakentama. Entinen sotilasjohtaja katsoo, että sotilaita käytetään nyt voimannäyttöön ja pelotteluun jopa siinä määrin, että tilanne on perustuslain vastainen.
– Perustuslakia tulee puolustaa ja kunnioittaa ja sen kunnioittamista on valalla vannottu.
Presidentti Donald Trump määräsi kansalliskaartin sotilaita Los Angelesiin viikonloppuna puhjenneiden mielenosoitusten vuoksi.
Kansalliskaarti on osa Yhdysvaltain asevoimia ja toimii sekä liittovaltion että osavaltion alaisuudessa. Kansalliskaartin voivat aktivoida osavaltioiden tai territorien kuvernöörit, mutta aktivoinnin voi tehdä tietyissä tapauksissa myös presidentti, kuten sunnuntaina tapahtui.
Presidentti Trump ohitti samalla poikkeuksellisesti Kalifornian kuvernöörin Gavin Newsomin valtuudet. Kerta oli ensimmäinen kuuteenkymmeneen vuoteen.
Kalifornian viranomaiset nostivat nopeasti kanteen joukkojen lähettämisestä väittäen, että se rikkoi perustuslakia.
Kuvernöörit voivat kutsua kansalliskaartin jäseniä väliaikaisiksi lainvalvojiksi, mutta presidentti ei niin voi lain mukaan normaalioloissa tehdä.
Presidentti voi kuitenkin kiertää lakia vetoamalla kapinalakiin. Näin on tapahtunut muun muassa presidentti Dwight D. Eisenhowerin ja John F. Kennedyn kausilla.
Presidentti Trump on aiemminkin väläyttänyt mahdollisuutta käyttää sotilaallista voimaa kotimaassa, esimerkiksi mielenosoittajia tai laittomasti maahan tulleita siirtolaisia vastaan. Tämä on herättänyt paljon kritiikkiä.
Eräät demokraattipuolueen lainsäätäjät ovat ehdottaneet lakimuutosta, jotta kapinalakiin vetoaminen ei enää onnistuisi.
Tuhansia sotilaita asemissa eri puolilla maailmaa
Kansalliskaartiin kuuluu yli 430 000 siviilisotilasta, mikä tarkoittaa sitä, että monet kansalliskaartin jäsenet palvelevat osa-aikaisesti sotilaina samalla kun he ovat päivätöissä tai käyvät koulua, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Council on Foreign Relations.
Sen jäsenet saavat kuukausittain viikonlopun kestävän koulutuksen ja he sitoutuvat vähintään muutaman viikon palvelukseen vuodessa.
Kansalliskaarti koostuu armeijan kansalliskaartista sekä ilmavoimien kansalliskaartista, jotka katsotaan reserviksi, mutta erillisenä muusta armeijan reservistä.
Kansalliskaarti on erityisesti Trumpin kaudella nähty Yhdysvaltain kaduilla useaan otteeseen, mutta sen joukot toimivat myös Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolella.
Yli 20 000 kansalliskaartin sotilasta on jatkuvasti sijoitettuna eri puolilla maailmaa - esimerkiksi Ukrainassa ja Lähi-Idässä, missä he suorittavat sotilastiedusteluanalyysejä. Kansalliskaartin joukkoja oli myös muun muassa Afganistanissa.
Kotimaan katastrofiapua ja hurrikaanivalmiutta
Yhdysvalloissa kansalliskaarti on avustanut erityisesti osavaltiotason hätätilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa. Vuonna 2023 Havaijin armeijan kansalliskaartin jäseniä mobilisoitiin tukemaan katastrofiaputoimia Mauin saarella raivonneen valtavan maastopalon jälkeen.
Kansalliskaarti on valmiudessa myös vuosittain Yhdysvaltojen kaakkoisosia säännöllisesti iskevien hurrikaanien varalta.
Kansalliskaarti voidaan siis kutsua myös lainvalvonnan avuksi. Monet osavaltiot aktivoivat kansalliskaartin joukkoja rasismin vastaisiin mielenosoituksiin eri puolilla Yhdysvaltoja sen jälkeen, kun Minneapolisin poliisi tappoi George Floydin toukokuussa 2020.
Washingtonissa tammikuussa 2021 kansalliskaarti lähetettiin suojelemaan Yhdysvaltain kongressitaloa presidentti Trumpia tukevan väkijoukon hyökkäykseltä.
Kansalliskaarti voi toimia myös rajavalvonnan tukena, kuten tammikuussa 2025, kun Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla oli noin neljätuhatta kansalliskaartin sotilasta.
Kansalliskaartilaiset voivat osallistua operaatioihin myös siviilivaatteissa, kuten vuoden 2020 presidentinvaalissa, jolloin he valvoivat joissakin osavaltioissa äänestyspaikkoja.
Kansalliskaarti perustettiin jo vuonna 1636, kun Massachusettsin lahden siirtokunta loi siirtokuntien ensimmäiset miliisirykmentit asukkaiden turvaksi.