Juttu tiivistettynä

Yhdysvaltain edellisen presidentin, Joe Bidenin (82 vuotta) terveydentilaa on ruodittu julkisuudessa moneen otteeseen vielä hänen presidenttikautensa päätyttyäkin.

Keskiviikkona presidentti Donald Trump määräsi tutkinnan siitä, peittelikö Bidenin hallinto tämän hauraita henkisiä kykyjä presidenttikaudella ja jopa käytti automaattikynää tekemään Bidenin nimikirjoituksen lakiesityksiin ja muihin tärkeisiin presidentin päätöksiin.

Biden kiistää väitteet ja katsoo Trumpin yrittävän kääntää sen avulla median huomion pois omaa politiikkaansa koskevasta arvostelusta .

Trump on kuitenkin sitkeä. Bidenin terveydentila nousi uutisiin myös toukokuussa, kun hänen kerrottiin sairastavan eturauhassyöpää. Presidentti Trump pahoitteli edeltäjänsä sairautta, muttei malttanut olla spekuloimatta:

– Olen hämmästynyt, ettei asiasta tiedetty ja yleisölle ei kerrottu jo kauan aikaa sitten. Syövän eteneminen tuolle asteelle vie paljon aikaa, sanoi Trump.

Hän myös viittasi Bidenin virkakauden aikaiseen kuntoon:

– Miksei kognitiivisesta kyvystä puhuttu? Mielestäni lääkäri sanoi hänen olevan ihan kunnossa ja sitten kävi ilmi, ettei niin ole. Se on hyvin vaarallista.

Taustalla tuore kirja Bidenista

Bidenin henkisestä kyvystä puhuttiin erityisen paljon kampanjavuonna 2024.

27. kesäkuuta 2024 hän esiintyi hetkittäin sekavasti vaaliväittelyssä Trumpia vastaan. Demokraattisen puolueen kärkipoliitikot alkoivat taivutella Bidenia luopumaan vaalikamppailusta ja 21. heinäkuuta hän väistyi kisasta.

Tämän vuoden toukokuussa ilmestyi kahden toimittajan, CNN:n Jake Tapperin sekä Axiosin Alex Thompson kirjoittama kirja Original sin. Siinä toimittajat väittävät Bidenin virkamieskunnan peitelleen hänen huonoa kuntoaan ja jopa pohtineen pyörätuolin hankkimista presidentille toisella virkakaudella.

Tänään amerikkalaislehti The Washington Post julkaisi uutisen, johon lehti oli haastatellut presidentti Barack Obaman lääkärinä vuosina 2009–2013 toiminutta Jeffrey Kuhlmania. Hän moittii sitä, ettei Bidenille vuoden 2024 vuositarkastuksessa tehty kognitiivisia taitoja mittaavia testejä.

Kuhlmanin mielestä Biden sekä tämän hallinto olisivat hyötyneet testien antamasta tiedosta ja kyenneet paremmin päättelemään jo alkuvuonna 2024, onko Biden kykenevä käymään vaalikamppailua ja hallitsemaan maata vielä toisen virkakauden.

Kuhlman on puhunut asiasta ennenkin. Viime vuonna hän toivoi The New York Timesille kirjoittamassaan esseessä, että presidenttiehdokkaille sekä virassa oleville presidenteille pitäisi tehdä perusteelliset neurokognitiiviset tutkimukset.

Helmikuussa 2024 Bidenin lääkärin, Kevin O’Connorin antama kuusisivuinen lääkärinlausunto katsoi Bidenin olevan kunnossa ja kykenevä menestyksekkäästi hoitamaan virkaansa.

Miten paljon kansalle pitää kertoa?

Presidenttien lääkärintarkastuksista ei säädetä laissa. Tapana on ollut julkaista tarkastuksen tulos vuosittain. Kukin presidentti päättää viime kädessä itse, kuinka laajasti julkistetussa lausunnossa kerrotaan asioista ja mitä testejä hänelle tehdään.

Kansalaisilla on ymmärrettävästi halu tietää, onko ydinasesuurvallan johdossa tehtäväänsä kykenevä presidentti.

Yhdysvaltain historiassa on varoittavia tapauksia, joissa presidentin terveydentilaa on salattu hyvinkin pitkälle. Esimerkiksi vuosina 1913–1921 presidenttinä toiminut Woodrow Wilson kärsi vakavan aivoverenvuodon 1919 ja oli lopun virkakauttaan erittäin sairas – mutta yritti silti jatkaa vielä kolmannelle virkakaudelle.

Presidentti Trumpin terveystarkastuksen tulos julkaistiin huhtikuussa. Siinä lääkäri Sean Barbabella sanoo 78-presidentin ”osoittavan erinomaista kognitiivista ja fyysistä terveyttä”. Trumpille tehtiin muistisairauksien seulontaan tarkoitettu Montreal Cognitive Assessment -testi eli MoCA-testi, jonka hän läpäisi tarkastuslausunnon mukaan ongelmitta.