Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aikomus lieventää Venäjän vastaisia pakotteita on harmillinen, muttei yllättävä liike. Näin arvioi pakotejuristi Aleksi Pursiainen.
Amerikkalaislehti Wall Street Journal kertoi eilen omiin lähteisiinsä perustuen, että Trump aikoisi vaatia valmisteilla oleviin, Yhdysvaltain uusiin Venäjä-pakotteisiin lievennyksiä.
– Uusi paketti olisi ollut voimakas tuki Ukrainalle. Se olisi vahva lisäase pakottaa Venäjää neuvottelemaan, Pursiainen sanoo.
Omassa Solid Plain Consulting -yrityksessään toimiva Pursiainen on pitkän linjan pakoteasiantuntija. Hän on muun muassa vetänyt pakotetiimiä ulkoministeriössä.
Republikaanisenaattori Lindsey Grahamin valmistelema paketti on Yhdysvalloissa jo pitkällä. Sillä on myös senaatin tuki: 82 sadasta senaattorista sekä edustajainhuone on valmis tukemaan sitä.
Grahamin johdolla laadittua pakettia on luonnehdittu ”luut murskaavaksi” kokonaisuudeksi.
Pakotteiden piiriin tulisi sen myötä uusia venäläishallinnon jäseniä sekä tuotannon sektoreita. Se myös asettaisi roimat, 500 prosentin tullit maille, jotka yhä ostavat öljyä, kaasua ja muita energiatuotteita Venäjältä.
Tullit olisivat hyvin voimakas pakote. Ne säädettäisiin siinä tapauksessa, että Venäjä ei suostuisi neuvottelemaan rauhasta tai rikkoisi myöhemmin rauhanehtoja.
Kiinalla olisi rauhan avaimet, vain diplomaattinen viesti voisi riittää
Aleksi Pursiaisen mukaan koko paketin takana on ajatus vaikuttaa Kiinaan. Kiina on suurin Venäjän öljytuotteiden ostaja ja Putinin keskeinen tukija.
– Niin kauan kun Kiina ostaa Venäjän energiaa, Moskovassa lasketaan, että sodan kustannukset ovat hallittavissa. Jos olisi konkreettinen uhka, että Kiinan tuki loppuisi, se voisi muuttaa tätä laskelmaa, hän sanoo.
Uhka voisi Pursiaisen mukaan tarkoittaa käytännössä vaikka vain diplomaattista viestiä kulissien takana Kiinasta Venäjälle, että neuvottelujen olisi todella käynnistyttävä ja rauhaa olisi tavoiteltava.
Myös osa Euroopan maista ostaa Venäjältä yhä energiaa: maakaasua ja uraania. Jos pakotteet päädyttäisiin asettamaan, se vaikuttaisi siis myös EU:hun. Erityisesti venäläistä uraania on vaikea nopeasti korvata, sanoo Pursiainen.
Hänen mukaansa senaattori Lindsey Graham on jo sanonut lisäävänsä pakotteisiin poikkeuksia, jotta sen keskeisiä liittolaisia eli käytännössä EU:ta ei niiden myötä rangaistaisi.
– Meitä ei tarvitse enää rohkaista olemaan kovia Venäjälle. Käyttämättä oleva palanen on, voitaisiinko Kiina saada pakottamaan Venäjä rauhaan, Pursiainen tulkitsee.
Hänen mielestään paketin suurin vahvuus olisi sen ehdottomuus.
Pakotepaketin pohjalta säädettäisiin laki, joka kuvaisi, millaisia pakotteita varmuudella asetettaisiin. Juuri näitä muotoiluja Trump on pyrkinyt lehtitietojen mukaan lieventämään ehdollisiksi.
Trump voi jatkaa vesittämistä, vaikka pakotepaketti menisikin läpi
Pursiaisen mukaan on kuitenkin tyypillistä, että Yhdysvaltain presidentit pyrkivät muuttamaan lakeja, joiden seurauksena Valkoisen talon liikkumavara kaventuisi ulkopolitiikassa.
On myös selvää, että Trump ja Valkoinen talo ovat Ukrainan suhteen eri linjoilla Yhdysvaltain senaatin kanssa. Senaatti on voimakkaammin Ukrainan tukena ja pitää Venäjää hyökkäyksen aiheuttajana.
– Pakotepaketti on siksi saanut laajan huomion ja tuen senaatissa, vaikka Trumpin tuki sille on parhaimmillaankin haaleaa.
Pursiainen uskoo, että vaikka pakotelaki menisi läpi nykyisessä, ehdottomassa muodossaan, Trump voisi silti vesittää sitä omilla toimillaan jatkossa.
Hän voisi heikentää lain vaikutuksia esimerkiksi valikoivalla ja hidastelevalla täytäntöönpanolla. Yhdysvaltain laki myös mahdollistaa presidentille pakotteissa laajan päätäntävallan.
Asetelmaa sekoittavat Pursiaisen mukaan lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppasopimusneuvottelut, jotka ovat käynnissä. Trump on Ukrainan kohtaloa enemmän huolissaan kauppapolitiikasta, Pursiainen uskoo.
– Yhdysvaltain uskottavan Kiina-painostuksen olisi perustuttava siihen, että Trump seisoo sen takana. Nyt se ei näytä siltä.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi pakotteita tänään lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa.
Suomen Pankin Solanko: Nyt estettäisiin Venäjän öljynvienti
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo, että juuri Yhdysvaltain pakotteilla on ollut valtava merkitys Venäjän sodankäynnin kannalta.
Yhdysvallat on sanktioinut venäläisiä rahoituslaitoksia ja yrityksiä. Venäjän ulkomaankauppa on muuttunut vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Moskovaan ei ole valunut uusia finanssisijoituksia.
Solanko sanoo, ettei sota silti lopu talouspakotteilla.
– Pakotteet ovat heikentäneet Venäjää, mutta se on vain yksi osa. Sen lisäksi pitää tukea Ukrainaa rahallisesti ja aseellisesti.
Solangon mukaan autoritaarisessa valtiossa sanktiot ylipäätään purevat hitaasti, sillä niin kauan, kun poliittinen valta on stabiili, talouden resursseja voidaan siirtää sektorilta toiselle.
– Ei ole niin paljon väliä, jos kaikki muu kärsii.
Pakotteita pitää kuitenkin jatkuvasti kiristää, Solanko arvioi.
Hän myös sanoo, että Yhdysvaltain uusi pakotepaketti olisi myös täysin erilainen kuin aiemmat.
Toistaiseksi mikään pakote ei ole suoraan pyrkinyt estämään Venäjän öljynvientiä. Vain hintaa on pyritty eri keinoin supistamaan.
– Tässä on kokonaan eri filosofia. Nyt halutaan nähdä tilanne, että Venäjä ei saa myytyä öljyä markkinoille.
Kuvatekstiä korjattu 7.6. klo 19.52. Richard Blumenthalin puolue korjattu. Blumenthal on demokraattisenaattori.