Suuret puheet ovat levinneet Atlantin yli Eurooppaan.

Nato on vahvempi kuin Rooman imperiumi tai Napoleonin Ranska, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi medialle keskiviikkona Brysselissä.

Kun Nato nostaa puolustusmenojaan, se vahvistuu yhä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on saanut tahtonsa läpi. Rutte esitti torstaina, että Nato-maat nostavat puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia.

Trumpin keksimä Naton viisi prosenttia on eräänlainen kinderperuna, eli se ei ole täyttä tavaraa. Todellisia puolustusmenoja olisi 3,5 prosenttia ja väljästi puolustukseen liittyviä menoja 1,5 prosenttia.

Kaksiosainen tavoite on Rutten taidonnäyte. Sillä saadaan pidettyä Trump tyytyväisenä ja jotakuinkin kaikki maat mukana.

Puolustusta on parannettava, koska Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt Venäjän takia. Puolustusmenojen 3,5 prosenttia on luku, joka oli Naton kaavailuissa jo ennen kuin Trumpista tuli presidentti.

Koska Naton on päästävä viiteen prosenttiin, puolustusmenojen päälle kehiteltiin 1,5 prosentin täydennyspala.

Näitä menoja löytyy kaikilta mailta. Myös niiltä, joita Venäjän uhka ei suoraan kosketa. Kaatoluokkaan mahtuu esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden ja infrastruktuurin kuluja. Tankki ei kulje lännestä itään, jos silta on liian kapea tai tie ei kestä painoa.

Nato ei nyhjäissyt 3,5 prosentin varsinaista puolustusmenotavoitetta tyhjästä. Se on rahasumma, jota Naton mukaan tarvitaan uusien joukkojen ja puolustusjärjestelmien kehittämiseen, jotta puolustus olisi uskottava.

Näitä uusi menoja sisältyy tänään hyväksyttyihin suorituskykytavoitteisiin, joilla sotilasliitto edellyttää maiden kehittävän uusia sotilaallisia kykyjä.

Suorituskykytavoitteet ovat kuitenkin salaisia. Siksi ulkopuolelta on mahdotonta yrittää laskea tai selittää, miten lukuun on päädytty.

Puolustuslasku saattaa olla vielä 3,5 prosenttia suurempi maille, jotka eivät tähänkään mennessä ole päässeet niille asetettuihin tavoitteisiin.

Ukrainalle annettava tuki kelpaa puolustusmenoiksi joiltakin osin, mutta ei kokonaan.

Nato-maista valtaosa kannattaa esitystä. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Esimerkiksi Espanjalle, joka viime vuonna käytti puolustukseensa 1,3 prosenttia, esitys on vaikea ja voi ajaa maan poliittiseen kriisiin.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi medialle, että Suomi kannattaa Rutten esitystä ja on käsitellyt sen kaikkien puolueiden kesken. Suomen käyttää puolustukseensa nyt 2,5 prosenttia. Suurempien menojen rahoitus on seuraavan hallituksen murhe.

Osa liittolaisista on jo nyt lähellä tavoitetta: Puola on puolustusmenojen jättiläinen, mutta pienemmät talouden Viro, Latvia ja Liettua yrittävät päästä viiteen prosenttiin pian.

Pienen talouden viisi prosenttia on kuitenkin huomattavasti pienempi ja helpommin toteutuva meno kuin suuren talouden.

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius peräänkuulutti eilen realismia: miljardeja ei voi syytää sotateollisuuteen, joka ei tuota vielä tarpeeksi.

Saksan bruttokansantuotteesta kolme prosenttia on 122 miljardia.

Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth kävi kokouksessa muutaman tunnin toistelemassa, että viiteen prosenttiin on päästävä, koska Eurooppa ei voi olla riippuvainen Yhdysvalloista.

Yhdysvaltojen linja on, että Euroopan on vastattava itse konventionaalisesta eli tavanomaisilla aseilla tapahtuvasta puolustuksesta.

Eurooppa puristavat samaan aikaan Venäjän uhka ja Yhdysvaltain Euroopan kannalta ankara muutos.

Mahdollista Yhdysvaltain joukkojen vetämistä Euroopasta ei mukaan ole vielä huomioitu nyt hyväksyttävissä tavoitteissa.

Jos Euroopan Nato-maat nostavat puolustusmenojaan ja varustautuvat suunnitelmiensa mukaan, Naton pitäisi pystyä vastaamaan Venäjän uhkaan. Ajatuksena on, että kun puolustus on tarpeeksi vahva, mahdollisen vihollisen ei kannata lähteä kokeilemaan voimiaan. Jotta rauha säilyisi, varustaudutaan kuin sotaan.