BRYSSEL Viime sunnuntaina Ukraina yllätti niin Venäjän kuin Natossa sotaa seuraavat asiantuntijat drooni-iskullaan.
Yli neljäkymmentä isoa strategista pommikonetta jäi kentän pintaan iskun kohteeksi. Se on kolmannes Venäjän suurista pommittajista.
Naton virkamieslähde kertoi Brysselissä, että näistä yli neljästäkymmenestä koneesta 10–13 tuhoutui. Halvat droonit aiheuttivat seitsemän miljardin euron tuhot.
Julkisuudessa on spekuloitu, auttoiko Nato Ukrainaa iskun toteuttamisessa epäsuorasti antamalla tiedustelutietoa. Nato-virkamiehen mukaan tiedustelutietoa ei tarvittu, sillä ”kaikki” tietävät muutenkin, missä Venäjän koneet ovat. Iskut kohdistuivat Murmanskin, Ivanovon, Rjazanin, Irkutskin ja Amurin alueille.
Naton mukaan droonihyökkäys oli oikeutettu, sillä se kohdistui sotakalustoon, jolla Ukrainalle on isketty. Saksan puolustusministeri Boris Pistorius onnitteli Ukrainaa menestyksekkästä iskusta. Naton pääsihteeri Mark Rutte taas ei halunnut tarkemmin arvioida sen toteutusta.
Se, että Ukraina pystyi tekemään iskun Venäjän sisällä, näytti Naton mukaan, että Venäjä ei ole koskematon.
Natossa arvioidaan, että yksittäinen isku muutti Venäjän ja Ukrainan sotaa, koska Venäjä ei pysty jatkamaan ilmahyökkäyksiään samalla voimalla kuin aiemmin.
Isku saattoi kuitenkin kääntää sotaa myös entistä tuhoisampaan suuntaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi keskiviikkona Trumpille, että Venäjän on kostettava iskut.
Putin voi saada iskuista tekosyyn käyttää jälleen drooneja ja ballistisia ohjuksia ja iskeä niillä siviilikohteisiin ja infrastuktuuriin, Natossa arvioidaan.
Putin saa iskusta myös jälleen syyn olla neuvottelematta tulitauosta.
Tilanteesta on jälleen käynnistynyt kiihkeä kansainvälisen diplomatian kierros.
Presidentti Alexander Stubb kertoi keskiviikkona X:ssä keskustelleensa sekä Trumpin että Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyin kanssa.
Suomi seuraa kehitystä tarkkaan ja koordinoi eurooppalaisten liittolaistensa kanssa, Ylelle kerrotaan. Siitä ei ole tietoa, kuinka tarkkaan Trump on kertonut keskusteluistaan Putinin kanssa Stubbille.
Stubb ja muu Eurooppa yrittävät pitää Yhdysvallat tiiviisti informoituna ja Euroopan kanssa samalla puolella.
Yhdysvallat kuitenkin sysää Ukrainan tukemista yhä vahvemmin Euroopan harteille.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Yhdysvalloilta ei Ukrainaa tukevien maiden kokouksessa saatu vastausta, aikooko maa jatkaa Ukrainan auttamista. Uusia tukipäätöksiä se ei ole Trumpin aikana tehnyt.
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth näytti oman välinpitämättömyytensä Ukrainan tilanteeseen ja jätti tulematta keskiviikon kokoukseen aikataulukiireidensä takia. Helmikuusta asti tukiryhmää ovat vetäneet Yhdysvaltain sijaan Saksa ja Britannia.
Trump on ottanut omaksi tehtäväkseen edistää Ukrainan rauhaa. Tulitaukoa ei ole saatu aikaan, ja tällä hetkellä sota näyttää kiihtyvän.
Venäjä on toukokuussa valloittanut enemmän Ukrainan maata kuin maalis- ja huhtikuussa. Myös iskuissa käytettyjen droonien määrä kasvaa.
Ukrainasta on tullut Natolle entistä vaikeampi asia. Eurooppalaiset valtiot lupaavat tukea Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, mutta Yhdysvaltojen politiikka on arvoitus.
Natossa on viime viikot mietitty, mahtuvatko Trump ja Zelenskyi samaan huippukokoukseen Haagissa kolmen viikon päästä. Trump on ilmoittanut tulevansa Haagiin, ja Zelenskyi on kutsuttu.
Ukrainalle on edellisinä vuosina huippukokouksissa lupailtu polkua Natoon, eikä tavoite pääsihteeri Mark Rutten mukaan ole kadonnut mihinkään. Euroopan maat Saksan ja Britannian johdolla lupaavat yhä tukea niin kauan kuin on tarpeen.
Yhdysvaltain politiikka vie kuitenkin täysin toiseen suuntaan.